Nykymaailmassa Selki (Vihti) on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Sen merkitys ja vaikutus ovat kiistattomat, ja sen vaikutus ulottuu monenlaisiin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Ajan myötä Selki (Vihti) on edelleen analyysin, pohdinnan ja tutkimuksen kohteena, koska sen merkitys ei rajoitu yhteen alueeseen, vaan se ylittää rajat ja vaikuttaa eri kulttuureihin, ikäisiin ja sosiaalisiin oloihin kuuluviin ihmisiin. Tässä artikkelissa tutkimme tätä aihetta perusteellisesti, analysoimme sen erilaisia näkökulmia ja seurauksia ymmärtääksemme paremmin sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Selki | |
---|---|
![]() Yhdystie 1322 Selissä. |
|
![]() ![]() Selki |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Suomi |
Maakunta | Uusimaa |
Seutukunta | Helsingin seutu |
Kunta | Vihti |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kylä |
Väkiluku | 410 (2 013)[1] |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Postinumero | 03320 |
Selki on kylä Vihdin itäosassa. Selin kylän raittia hallitsevat vierivieressä sijaitsevat vanhojen kantatilojen tilakeskukset. Nykyisin kylällä on myös jonkin verran yritystoimintaa ja muun muassa kirpputori. Tärkeä keskus kylän elämässä on kylätoimikunnan hoidossa oleva satavuotias monitoimitalo, joka on siirtymässä kunnalta kylätoimikunnan omistukseenmilloin?. Tämä entinen koulu on jokapäiväisessä käytössä ja käyttäjiä tulee myös ympäristöstä. Talossa toimivat niin seurakunnan kerhot, 4H-kerho, atk-kerho, lasten- ja nuorten liikuntakerhot kuin kansalaisopiston kudontapiirikin. Torstaisin siellä järjestetään torstaitupa, jossa kyläläisillä on mahdollisuus ruokailuun. Yksi kylän perinteistä on ollut isänpäivän lounas. Kesäkautena keskiviikkoisin kesäkahvila. Toinen kylän vanhoista kokoontumispaikoista, Nuorisoseuran talo, on kesäkäytössä.
Selin kylän asutus on lähtöisin neljästä kantatilasta ja niistä lohkotuista pienemmistä tiloista. Selissä oli aikoinaan viisi kulmakuntaa; pääkylä, Gesterby, Kalmankallio, Kiviniemi ja Nummi. Hangasjoen latvahaarojen maaperä oli sangen sopivaa maanviljelyyn. Selin kyläkeskus oli ennen rautatien tuloa Siltamäessä, nykyisen Nummenpääntien varrella Lepsämäntien risteyksen jälkeen. Hanko–Hyvinkää-radan valmistumisen myötä palvelut alkoivat siirtyä Selin rautatieaseman ympärille. Kylässä oli noihin aikoihin oma sähkölaitos ja vesimylly.[2][1]
Kansakoulu perustettiin vuonna 1903 ja toimi alkuun vuokratiloissa Hemmin talossa. Ensimmäinen opettaja Juho Einar Kumpulainen siirtyi pian Ouluun ja tilalle saatiin Jyväskylän seminaarista vasta valmistunut Juho Jooseppi Kyttälä, joka teki koko työuransa Selin koulussa ja jäi eläkkeelle 1945. Yhden luokkahuoneen ja opettajanasunnon sisältävä koulurakennus nousi kylään 1926–1927, jota laajennettiin 1941 omalla keittolalla ja 1949 yläkerran käsityö- ja voimisteluluokalla. Selin kansakoulu lakkautettiin vuonna 1968. Rakennus oli sen jälkeen ensin vuokralla ja myytiin sitten monitoimitaloksi Selin kyläyhdistykselle,[2]
1910-luvulla rakennettiin nuorisoseurantalo Seppola ja sen viereen urheilukenttä, jota pidettiin 1950-luvulla Vihdin parhaana. Nyt taloa käytetään pääasiassa kesäisin.[2]
1970-luvulla kylä teollistui ja radan liepeille nousi suuria teollisuushalleja. Nyt suurin yritys Seilissä on betonivalumuotteja ja niiden tukirakenteita valmistava kansainvälinen Doka.[2][3]
1980-luvulla Selki tuli tunnetuksi Pauli Rantasen perustamasta tekstiilikierrätyslaitoksesta Rejtex Oy:stä, jossa valmistettiin 1990-luvun puoleenväliin asti muun muassa öljyvahinkojen torjuntamattoja.[4][5] Samaa perua on yhä toimiva Pisara-kirpputori Selissä ja Nummelassa[6].