Vihdin Pallo

Tässä artikkelissa tutkimme Vihdin Pallo:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Ymmärtääksemme sen merkityksen analysoimme erilaisia ​​näkökohtia sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä. Kautta historian Vihdin Pallo on ollut ratkaisevassa roolissa eri alueilla kulttuurista teknologiaan, ja se on vaikuttanut merkittävästi ihmisten vuorovaikutukseen ja toimintaan nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkimme tarkasti, miten Vihdin Pallo on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan ja mitä näkökulmia sen ympärille avautuu.

Vihdin Pallo
(ViPa)
Koko nimi Vihdin Pallo
(ViPa)
Perustettu 1967
Kaupunki Vihti
Kenttä Hiidenkirnu
Miesten sarjataso Maakuntasarja
Naisten sarjataso Maakuntasarja
Värit          
oranssi, musta
Puheenjohtaja Mikko Väänänen
Omistaja Vihdin Pallo ry
Naisten SM-mitalit
Kultaa 1 (1998)
Hopeaa 1 (1992)
Pronssia 2 (1994, 1999)

Vihdin Pallo (lyh. ViPa) on suomalainen pesäpalloseura Vihdistä. Seuran edustusjoukkueet pelaavat nykyisellään maakuntasarjassa. ViPa on yksi merkittävimmistä pesäpalloseuroista Etelä-Suomessa. Vihdin Pallo on kasvattanut useita pelaajia pääsarjatasolle ja voittanut neljä SM-mitalia 1990-luvulla. Vihdin Pallon naisten edustusjoukkue voitti pesäpallon Suomen mestaruuden vuonna 1998.[1][2]

Vihdin Pallo on perustettu vuonna 1967. Alkujaan seura oli monilajiseura ja vuodesta 1990 lähtien seura on tunnettu pesäpallon erikoisseurana. Seura tunnetaan erityisesti junioritoiminnastaan sekä alueellisesta pesäpallon aseman vahvistamisesta pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Seuran kotiottelut pelataan Nummelan pesäpallostadionilla. Seuran pääävärit ovat oranssi ja musta.[3]

Historia

Seuran perustaminen

Vihtiläinen pesäpalloväki ryhtyi pesäpalloseuran perustamistoimiin syyskesällä 1967. Pesäpallo oli Vihdissä voimakas harrastus ja mukana useamman seuran lajivalikoimassa. Ajatus pesäpallotoimijoiden keskittämisestä omaan seuraan heräsi erityisesti Vihdin Viestin, Huhmarin Hakan ja Vihtijärven Uhkan aktiivitoimijoiden keskuudessa. Seuran perustava kokous pidettiin 22. marraskuuta 1967 Vihdin kirkonkylässä. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Lehtiranta.[3]

Toiminnan alkuvuodet

Vihdin Pallon miesten pesäpallojoukkue nousi heti seuran perustamisen jälkeen piirisarjasta maakuntasarjaan. 1970-luku oli seurassa pesäpallotoiminnan vakiinuttamisen ja luonnollisen kasvun aikaa. Naisten pesäpallotoiminta käynnistyi vuonna 1973. Seuran lajivalikoimaan kuuluivat pesäpallon ohella myös lentopallo, koripallo, pöytätennis ja tikanheitto.[3]

1980-luvulla miesjoukkue kehittyi maakuntasarjan kärkiryhmään ja nousi kaudeksi 1986 Suomensarjaan, josta muodostui joukkueen pääasiallinen sarjataso. Pesäpallotoiminnassa keskityttiin muutoin pelaajamäärän kasvattamiseen, valmennuksen kehittämiseen sekä voittamisen kulttuurin luomiseen. Naisten joukkue aloitti 1980-luvun alimmalta sarjatasolta, mutta nousi vuosikymmenen päätteeksi päämäärätietoisen harjoittelun ja valmennuksen ansiosta mestaruussarjaan.[3]

Pesäpallon erikoisseura (1990–)

Kauden 1989 päätteeksi naisten joukkue varmisti nousunsa Naisten Superpesikseen kaudeksi 1990. Samassa yhteydessä Vihdin Pallosta muodostui pesäpallon erikoisseura, kun lentopallotoiminta erkaantui omaksi veljesseurakseen nimellä Vihdin Lentopallo-90.[3]

Naisten joukkue vakiinnutti nopeasti paikkansa sarjan kärkijoukkueiden joukossa, ja 1990-luvusta muodostui seuran pelillinen menestysjakso. Naisjoukkue pelasi ensimmäisen kerran SM-finaalissa kaudella 1992, saavuttaen hopeaa Stig Tainion pelinjohdolla. Kaudella 1994 ViPa oli sarjan suurimpia mestarisuosikkeja, mutta kausi päättyi pronssiin. Seuran suurin saavutus on Suomen mestaruuden voitto kaudella 1998. Joukkue ei kuulunut sarjan ennakkosuosikkeihin, mutta onnistui Harri Reunasen ja Esa Lehtirannan pelinjohdolla pudotuspeleissä. Vuosikymmen päättyi pronssimitaleihin kaudella 1999.[3]

Naisten pesäpallossa puhuttiin 1990-luvulla yleisesti "Vihti-ilmiöstä", jolla viitattiin seuran yleisömääriin ja kotiotteluiden tunnelmaan. Miesten joukkue pelasi kauden 1994 Ykköspesiksessä, mutta palasi sen jälkeen pääosin Suomensarjaan.[3]

2000-luvulta lähtien seuraa on rakennettu junioritoimintaan panostamisen ja pääsarjaan uudelleen pyrkimisten kautta. Kaudella 2003 Vihdin Pallo käväisi alemmalla sarjatasolla, nousten vielä takaisin pääsarjaan kaudeksi 2004, mutta luopui tämän jälkeen sarjapaikasta. Kaudesta 2007 lähtien joukkue aloitti uuden rakennustyön kohti pääsarjaa, ja nousu Superpesikseen toteutui kauden 2011 päätteeksi. Vihdin Pallo pelasi pääsarjassa kaudet 2012–2016, jonka jälkeen sarjapaikasta luovuttiin ja seurassa päätettiin panostaa erityisesti juniorityöhön. Vuoden 2016 jälkeen molemmat aikuisjoukkueet ovat pelanneet pääosin maakuntasarjassa.[3]

Seuratunnukset

Seuran perustamiskokouksessa seuran nimeksi päätettiin Vihdin Pallo-Sepot. Kannatusta perustajaväen keskuudessa sai myös muoto Vihdin Hiiden-Veikot. Talvella 1969 seuran nimi vaihtui nykyiseen muotoonsa Vihdin Pallo. Seuran tunnusväreiksi valittiin alusta asti oranssi ja musta.[3]

  • Vihdin Pallon edellinen tunnus.
    Vihdin Pallon edellinen tunnus.
  • Vihdin Pallon logo vuodesta 2022.
    Vihdin Pallon logo vuodesta 2022.

Kotikenttä

Pääartikkeli: Nummelan pesäpallostadion
Hiidenkirnu on Vihdin Pallon koti Nummelanharjulla.

Vihdin Pallo pelaa kotiottelunsa Nummelanharjulla sijaitsevalla Nummelan pesäpallostadionilla, joka tunnetaan myös nimellä "Hiidenkirnu". Stadion rakennettiin 1990-luvun alussa, ja suuri osa työstä tehtiin talkoilla. Kunta avusti kentän kunnostamisessa rahllisesti ja ViPan talkooväki rakensi katsomot, kioskit ja sosiaalitilat. Pelialustaa uusittiin vuonna 2009, ja nyt stadionilla on kaksi tekonurmikenttää.[4]

Junioritoiminta

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue Mitalit Vuodet Yhteensä
B-tytöt
Hopeaa Hopeaa 2000 1
D-tytöt
Hopeaa Hopeaa 1998 1
Yhteensä: 2

Palkinnot ja huomionosoitukset

Palkitut

Kärkilyöntikuningatar:[5]

Vuoden jokeri:[6]

Kultainen räpylä:[7]

Vuoden pelinjohtaja:[8][9]

Naisten Itä-Länsi-valinnat

Tilastot ja luettelot

Naiset

Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V T H TJ PJ P Sijoitus O V T H TJ PJ P Sijoitus
1978 Suomensarja 5 4 0 1 110 42 8 2. 3 0 0 3 11 38 0 4.
1979 Suomensarja 6 5 0 1 99 43 10 1.
1980 Suomensarja 12 4 0 8 97 129 8 6.
1981 Maakuntasarja
1982 Suomensarja 10 1 0 9 37 137 2 6.
1984 Suomensarja 14 9 2 3 120 105 20 3.
1985 Ykköspesis 10 7 0 3 96 61 14 3.
1986 Ykköspesis 8 3 2 3 63 50 8 2.
1987 Ykköspesis 10 7 0 3 107 89 14 2.
1988 Ykköspesis 12 8 1 3 107 135 57 3.
1989 Ykköspesis 14 13 0 1 331 63 26 1.
1990 Superpesis 22 11 1 10 243 215 24 6.
1991 Superpesis 22 17 1 4 213 143 36 2.
1992 Superpesis 22 17 0 5 255 134 34 2.
1993 Superpesis 24 20 0 4 289 134 40 2.
Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V T H 3p 2p tp 1p 0p TJ PJ Y P Sijoitus O V T H 3p 2p tp 1p 0p TJ PJ Y P Sijoitus
1994 Superpesis 24 18 4 2 15 3 4 1 1 297 105 56 1.
1995 Superpesis 22 18 0 4 14 4 0 0 4 235 114 50 3.
1996 Superpesis 24 17 0 7 14 3 0 3 4 241 158 51 3.
1997 Superpesis 24 17 0 7 13 4 0 2 5 299 156 49 3.
1998 Superpesis 22 16 0 5 11 5 0 4 2 203 117 47 3.
1999 Superpesis 22 15 0 7 12 3 0 1 6 201 125 43 4.
2000 Superpesis 22 9 0 13 8 1 0 5 8 171 180 31 9.
2001 Superpesis 24 5 0 19 1 4 0 2 17 162 282 13 12.
2002 Superpesis 24 2 0 22 0 2 0 2 20 67 385 6 12.
2003 Ykköspesis 16 11 0 5 9 2 0 4 1 206 115 35 2.
2004 Superpesis 20 3 0 17 2 1 0 1 16 111 272 9 10.
2007 Suomensarja 14 13 0 1 10 3 0 0 1 276 95 36 1.
2008 Ykköspesis 14 7 0 7 5 2 0 0 7 154 153 19 4.
2009 Ykköspesis 14 12 0 2 12 0 0 1 1 212 80 37 2.
2010 Ykköspesis 14 12 0 2 11 1 0 0 2 250 86 35 2.
2011 Ykköspesis 14 14 0 0 13 1 0 0 0 300 51 41 1.
2012 Superpesis 22 10 0 12 6 4 0 1 11 154 197 27 6.
2013 Superpesis 24 9 0 15 4 5 0 5 10 143 223 27 8.
2014 Superpesis 24 6 0 18 1 5 0 3 15 88 224 16 10.
2015 Superpesis 24 2 0 22 0 2 0 1 21 63 266 5 11.
2016 Superpesis 22 2 0 20 1 1 0 4 16 82 248 9 11.
2018 Maakuntasarja 14 12 0 2 12 0 0 0 2 256 99 36 1.
2019 Suomensarja 16 10 0 6 7 3 0 1 5 276 95 28 3.
2021 Maakuntasarja 13 6 0 7 4 2 0 2 5 136 168 17 4.
2022 Maakuntasarja 11 6 0 4 3 3 0 1 4 131 135 16 6.
2023 Maakuntasarja 13 2 0 11 1 1 0 1 10 96 271 6 5.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Yhtenäinen ja hyvä seurahenki: Vihdin Pallo on vireä viiskymppinen Vihdin Uutiset. 30.10.2017. Viitattu 6.4.2025.
  2. ↑ Ainakin 78 seuran kasvatteja on käytössä kun Talvisuperiin mennään Suomen Pesäpalloliitto. 31.12.2024. Viitattu 6.4.2025.
  3. ↑ a b c d e f g h i Vihdin Pallo 50-v 2017. Vihdin Pallo. Viitattu 30.3.2025.
  4. ↑ ViPan historiaa Vihdin pallo. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 26.9.2013.
  5. ↑ Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 30.3.2018.
  6. ↑ Vuoden jokerit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
  7. ↑ Kultainen räpylä pesis.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 31.3.2018.
  8. ↑ Vuoden pelinjohtaja (lähteessä on väärä etunimi) pesis.fi. Arkistoitu 3.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
  9. ↑ Reunanen Harri (Pelinjohtajakortti) Pesäpalloliitto. Viitattu 12.2.2024.
  10. ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, naiset Rasilainen, Matti. Viitattu 12.1.2018.

Aiheesta muualla