Nuuksion kansallispuisto

Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Nuuksion kansallispuisto, käsite, joka on kiehtonut ihmiskuntaa vuosisatojen ajan. Nuuksion kansallispuisto on ollut alkuperästään sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa, että se on ollut keskustelun ja kiehtovan kohteena useilla alueilla. Kautta historian Nuuksion kansallispuisto:llä on ollut ratkaiseva rooli ajatusten, toiminnan ja uskomusten muodostamisessa eri kulttuureissa ympäri maailmaa. Lisäksi sen vaikutus ulottuu niinkin monimuotoisille alueille kuin tiede, uskonto, politiikka ja populaarikulttuuri. Tämän artikkelin kautta sukeltamme Nuuksion kansallispuisto:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Nuuksion kansallispuisto

Nuuksion kansallispuiston tunnus

Sijainti
Lähin kaupunki
Pinta-ala
53 km²[1]
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
1994
Kävijämäärä
274 400[2] (2023)
Hallinto
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Nuuksion kansallispuisto on Vihdin, Espoon ja Kirkkonummen alueella sijaitseva kansallispuisto. Sen pinta-ala on 53 neliökilometriä[1], ja se on perustettu vuonna 1994. Aluetta hallinnoi Metsähallitus.[3]

Nuuksion kansallispuiston sijainti aivan pääkaupungin lähellä on eurooppalaisittain harvinainen. Alue on jäänyt asumattomaksi vuosikymmenien saatossa siksi, että se on vaikeakulkuisten soiden ja kallioisuutensa takia ollut maanviljelyyn sopimatonta. Alueen ympäristö on hyödynnetty sitäkin tarkemmin maanviljelyyn ja asutus on levinnyt viljelyalueille.

Partiolaiset ovat pitäneet kesäleirejään Nuuksion alueella useita vuosikymmeniä. Osittain heidän aloitteestaan alue saatiin kansallispuistoksi 1990-luvun puolivälissä. Tällöin arveltiin, että ilman suojelupäätöstä kansallispuistoksi suunniteltu alue olisi ennen pitkää käytetty rakennusmaaksi, sillä pääkaupunkiseudun ympäryskunnat alkoivat kasvaa kiihtyvällä vauhdilla ja tonttimaan tarve kasvoi rajusti.

Puistossa tiedetään esiintyvän useita kymmeniä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Puiston tunnuseläimen, liito-oravan, asuttamia metsikköjä on Nuuksion alueelta löydetty lähes 200.[4]

Alue

Mustalampi Nuuksion kansallispuistossa. Lampi on länsipäähän rakennetulla padolla muodostettu tekojärvi.

Nuuksion kansallispuisto on läntisin osa niin sanotusta Nuuksion järviylängöstä. Sen pinnanmuotoja hallitsevat erityisesti viime jääkauden muovaamat laaksot ja rotkot sekä karut, jäkälän ja harvan männikön peittämät kalliomäet. Alueella on paikoin myös aarniometsää, soita sekä perinnebiotooppeja, erityisesti niittyjä. Korkeimmillaan alue ulottuu 110 metrin korkeuteen merenpinnasta.[5]

Suurin osa Nuuksion kansallispuiston alasta saatiin yhdistämällä aiemmin valtion retkeilyalueena ollut Tervalammen kartanon metsäalue sekä Helsingin kaupungin 1960-luvulla hankkimat Nuuksionpään ulkoilualue ja eteläosa Salmen ulkoilualueesta. Salmen ulkoilualueen jäljelle jääneet osat kansallispuiston pohjoispuolella ovat yhä Helsingin kaupungin omistuksessa.

Nuuksion kansallispuiston pääalueella on kolmisenkymmentä järveä. Kaakkoisreunassa kansallispuistoa rajaa Nuuksion Pitkäjärvi ja lännessä Tervalampi. Nuuksion läntisiä ja luoteisia järviä ovat muun muassa Kurjolampi, Saarilampi ja Ruuhilampi. Kansallispuiston pohjoisin kohta sijaitsee Pikku-Parikkaan etelärannoilla.

Kansallispuiston alue ei ole yhtenäinen, vaan siihen kuuluu edellä kuvaillun pääalueen lisäksi muutama pienempi osa, kuten Saarijärven ja Suolikkaan lähialueet sekä Velskolan Pitkäjärven ja Kattilajärven välinen pieni kaistale.

Palvelut

Nuuksion kansallispuistossa on nuotio- ja leirintäpaikkojen lisäksi grillikatoksia, joissa on mahdollisuus tulentekoon, tosin ei metsäpalovaroituksen aikana. Maksullisina palveluina puistossa on varattavia nuotio- ja leirintäpaikkoja, kaksi vuokratupaa, Kattilan kota, savusauna ja kokoustiloja.

Kansallispuiston opastuskeskus on Haukkalammella. Sieltä lähtee neljä eri pituista (2–7,5 km) viitoitettua luontopolkua, joiden vaikeakulkuisimpiin paikkoihin on tehty pitkospuut tai portaikko auttamaan kulkemisessa ja suojelemaan luontoa kulumiselta. Kierrätyspisteet ovat Kattilassa ja Haukkalammella. Haukkalammen opastuvan seinässä on myös vesipiste.

Nuuksion kansallispuistossa on myös kaksitoista maksutonta telttailualuetta. Yhdeksän telttailualueiden varustukseen kuuluvat nuotiokehä, puuvaja ja kirves sekä kuivakäymälä. Maksuttomia telttailualueita on esimerkiksi Mustalammella, Haukanholmassa, Holma-Saarijärvellä, Isoholmassa ja Saarilammella.

Liikenneyhteydet

Nuuksioon pääsee julkisilla liikenneyhteyksillä pääkaupunkiseudulta. Kansallispuiston itä- ja pohjoisosaan kulkee Espoon rautatieasemalta lähtevä Espoon bussi 245(A). Kesäisin bussi vie Vihdin puolelle Kattilaan asti, mutta talvisin tien huonokuntoisuuden vuoksi bussi jää Nuuksionpäähän. Espoon rautatieasemalta lähtee myös linja 244, joka vie kansallispuiston eteläosaan Siikaniemeen. Bussipysäkit ovat HSL-alueen C-vyöhykkeellä.

Kansallispuiston pohjois- ja kaakkoisosaa sivuaa seututie 120 eli vanha Porintie.

Galleria

  • Haukkalampi Nuuksiossa.
    Haukkalampi Nuuksiossa.
  • Suolampi ja taustalla palanutta metsää kesällä 2010.
    Suolampi ja taustalla palanutta metsää kesällä 2010.
  • Syksyinen maisema Holma-Saarijärvellä.
    Syksyinen maisema Holma-Saarijärvellä.
  • Puro Nuuksiossa.
    Puro Nuuksiossa.
  • Kansallispuiston opastupa.
    Kansallispuiston opastupa.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Nuuksion kansallispuisto Metsähallitus. Arkistoitu 23.6.2015. Viitattu 23.6.2015. (suomeksi)
  2. ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 25.6.2024.
  3. ↑ http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=246 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=256&Item=854 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Nuuksion luonto Luontoon.fi. Viitattu 29.5.2020.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla