Onnellinen ministeri
Tässä artikkelissa aiomme analysoida Onnellinen ministeri:tä yksityiskohtaisesti, aihetta, josta on tullut suuri merkitys viime vuosina. Onnellinen ministeri on käsite, jota on tutkittu laajasti eri aloilla psykologiasta taloustieteeseen, mukaan lukien sosiologia ja politiikka. Kautta historian Onnellinen ministeri on ollut asiantuntijoiden ja tutkijoiden sekä yleisesti ottaen keskustelun ja pohdinnan kohteena. Tässä mielessä on äärimmäisen tärkeää syventää Onnellinen ministeri:n tuntemusta ja ymmärrystä, jotta saadaan laajempi ja selkeämpi näkemys sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään. Tämän artikkelin avulla ehdotamme, että tutkimme Onnellinen ministeri:n monia ulottuvuuksia ja puolia tavoitteenaan rikastaa keskustelua ja edistää kriittistä pohdintaa tästä aiheesta.
| Onnellinen ministeri | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Toivo Särkkä |
| Käsikirjoittaja | Turo Kartto |
| Perustuu | Fred Hellerin ja Bruno Englerin näytelmään Das Ministerium ist beleidigt (1927, suom. Ministeriötä on loukattu) |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | George de Godzinsky |
| Kuvaaja |
Kalle Peronkoski Armas Hirvonen |
| Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
| Lavastaja | Hannu Leminen |
| Koreografi | Alexander Saxelin |
| Pääosat |
Birgit Kronström Tauno Palo Sven Relander Thure Bahne |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
| Ensi-ilta | 21. joulukuuta 1941 |
| Kesto | 124 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
|
|
|
Onnellinen ministeri on Toivo Särkän ohjaama elokuva vuodelta 1941. Elokuva perustuu saksalaiseen Fred Hellerin ja Bruno Englerin kamarinäytelmään[1] Das Ministerium ist beleidigt (1927, suom. Ministeriötä on loukattu).
Birgit Kronström laulaa elokuvassa myöhemmin suosituksi tulleen ”Katupoikien laulun”, jonka on säveltänyt George de Godzinsky, kuten elokuvan muunkin musiikin, johon näytelmän alkuperäismusiikki vaihdettiin[2].
Juoni
Mainospiirtäjä Kalevi Kari (Tauno Palo) saa mainoksen alusvaatemalliksi ministerin tyttären (Birgit Kronström), ja tästä syntyy skandaali, joskaan ei itse mallin mielestä.[3]
Näyttelijät
| Birgit Kronström | … | Margit Helleheimo, Baby Peggy, Manta Mutikainen |
| Tauno Palo | … | mainospiirtäjä Kalevi Kari |
| Sven Relander | … | ministeri Helleheimo, af Hellman |
| Thure Bahne | … | Alfons Hilpeläinen |
| Toppo Elonperä | … | Bruno Benjamin Blomster, mainostoimisto Originalin johtaja |
| Sirkka Sipilä | … | Irma, mainosvirkailija |
| Ossi Elstelä | … | teatteritoimiston johtaja Ferdinand Oikero |
| Hugo Hytönen | … | ylivahtimestari Wilson |
| Harmony Sisters | … | mainosvirkailijoita |
| Anitra Karto | … | Swing-Sisters: Jean & June |
| Laila Jokimo | … | Swing-Sisters: Jean & June |
| Inna Ahti | … | ministerin sisäkkö |
| Lasse Pöysti | … | juoksupoika |
| Arvo Kuusla | … | järjestäjä |
| Ossi Korhonen | … | ohjaaja |
| Lauri Kyöstilä | … | studioapulainen |
| Irja Kuusla | … | 1. nainen, ”Kekka” |
| Maire Suvanto | … | pikkutyttö |
| Jalmari Parikka | … | miehet Keskiyön Kapakassa |
| Otto Noro | … | miehet Keskiyön Kapakassa |
| Verna Piponius | … | 4. nainen |
Arviot
Kritiikissä elokuvaa on luonnehdittu musiikilla höystetyksi kepeästi kulkevaksi hullutteluksi.[3] Tarjolla on myös erotiikkaa.[4] Arto Pajukallio totesi Helsingin Sanomissa televisioesityksen arvostelussa, että elokuvassa on sekä tuoretta yritystä että koomista väkinäisyyttä.[5]
Lähteet
- ↑ Nicola Lange, Die Deutschen Kammerspiele des Theatergründers, Schauspielers und Regisseurs Reinhold K. Olszewski. Viitattu 31.5.2012.
- ↑ Muut tiedot, Elonet.fi, viitattu 27.5.2012
- ↑ a b Päivän elokuvia. Tv-maailma 21/2012, s. 25.
- ↑ AL: Onnellinen ministeri. Päivän elokuvia. Tv-maailma 1/2013, s. 21.
- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 31.5.2012, s. D 7.