Tässä artikkelissa aiomme puhua Pöllöt:stä, aiheesta, joka on saanut suurta merkitystä viime vuosina. Pöllöt on jatkuvasti kehittyvä aihe, joka kattaa useita kiinnostuksen kohteita tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja yhteiskuntaan. Vuosien varrella Pöllöt on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen keskustelua, tutkimusta ja uusia näkökulmia. Tässä mielessä on tärkeää analysoida perusteellisesti Pöllöt:n merkitystä ja vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme sekä sen vaikutusta nykymaailmaan. Samoin on tärkeää pohtia Pöllöt:n tulevaisuutta ja sitä, miten se voi vaikuttaa ympäristöömme tulevina vuosina.
Pöllöt | |
---|---|
![]() Huuhkaja (Bubo bubo) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Pöllölinnut Strigiformes |
Heimo: |
Pöllöt Strigidae Vigors, 1825 |
Synonyymit | |
|
|
Suvut | |
|
|
Katso myös | |
Pöllöt (Strigidae) on pöllölintujen lahkoon kuuluva lintuheimo. Heimoon kuuluu 220 lajia 26 suvussa. Suurin osa pöllöistä asuu metsässä ja ne ovat pääosin yöeläimiä, mutta jotkut lajit liikkuvat myös päivällä. Suomessa pesii pääosin 10 pöllölajia.[1]
Pöllöille on tyypillistä suhteellisen suuri pää, lyhyt kaula ja koukkumainen lyhyt nokka.[2] Siivet ovat keskipitkät, leveät ja pyöreäpäiset. Lyhyissä jaloissa on terävät kaarevat kynnet.[1] Pöllöillä on tuuhea, elinympäristöön sopiva höyhenpuku. Sukupuolet ovat samannäköiset, mutta naaras on usein koirasta suurikokoisempi.[3]
Pöllöt tunnetaan hyvästä hämäränäöstä, lähes äänettömästä lennosta sekä noin 270 astetta kääntyvästä päästä. Pöllöillä on usein matalan suppilon mallinen naamakiehkura, joka kerää ääniä korva-aukkoon siten tehostaen sen kuuloa.[4] Pöllöt ovat lihansyöjiä ja niiden pääasiallista ravintoa ovat myyrät sekä muut pikkunisäkkäät ja linnut.[1] Ne saalistavat yleensä öisin ja paikantavat uhrinsa kuulonsa avulla.[2] Ravinnon sulamattomat osat pöllöt oksentavat niin kutsuttuina oksennuspalloina.
Pöllöä on vanhoista ajoista asti pidetty viisaana eläimenä. Minervanpöllö on viisauden ja filosofian perinteinen symboli.[6][7]
Pöllöä on monissa perinteissä pidetty kuoleman lintuna, niin muinaisessa Egyptissä kuin Roomassakin. Suomessa sitä on pidetty paholaisen lintuna, Pohjoismaissa myös ukkosen jumalan Ukon lintuna. Sen silmiä on syöty koska on uskottu hämäränäön paranevan. Sydän on tuonut rahaa, metsästysonnea ja sodassa rohkeutta. Pöllönmunan ja sydämen keitoksesta tehdyllä juomalla uskottiin olevan parantavaa vaikutusta alkoholismiin, kaatumatautiin ja hinkuyskään. Intiassa pöllönlihan on uskottu kiihottavan sukupuoliviettiä mutta myös tekevän hulluksi. Kun naisen vasemmalle rinnalle asetettiin pöllön sydän, naisen uskottiin paljastavan kaikki salaisuutensa.[7]
Pöllö on ollut paitsi viisauden myös tyhmyyden symboli. Sen kansanomainen nimi hyypiö sisältää myös omituisen olion merkityksen. Myös hyypiä-muotoa on käytetty, ja molemmat ovat yhä käytössä sukuniminä. Pöllö sen sijaan ei enää ole sukunimenä käytössä.[7]
Pöllöstä on tullut myös muoti-ilmiö. Taika-astiastossa on pöllön kuva, ja koru- ja tatuointimuotikin on ottanut pöllön omakseen. Kaupunkipöllöt, kuten Bubi ja Helsingin Forum-korttelin huuhkajat vuonna 2011 edistivät pöllön myönteistä kuvaa.[7][8]
Nalle Puhissa pöllö on vanha ja viisas. Tiedon symbolina se on muun muassa yliopistoissa, kirjastoissa. Kreikkalaisilla se oli mukana sodassa suojelemassa. ”Mainospöllö” oli MTV:n (myöh. MTV3:n) pitkäaikaisin symboli.[7]