Rantasipi

Rantasipi:n maailmassa mielipiteiden ja lähestymistapojen moninaisuus on yllättävää. Olipa kyseessä ajankohtainen aihe, historiallinen henkilö tai jatkuvasti kehittyvä trendi, on tärkeää ymmärtää olemassa olevat erilaiset näkökulmat. Tässä artikkelissa tutkimme Rantasipi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme erilaisia ​​asiantuntijalausuntoja, viimeisimpiä trendejä ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Näin tehdessämme toivomme tarjoavamme täydellisen ja tasapainoisen näkemyksen Rantasipi:stä ja rohkaistaksemme tietoon perustuvaa ja rikastuttavaa keskustelua.

Tämä artikkeli käsittelee lintua. Rantasipi on myös lakkautettu suomalainen hotelliketju.
Rantasipi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Rantasipit Actitis
Laji: hypoleucos
Kaksiosainen nimi

Actitis hypoleucos
(Linnaeus, 1758)[1]

Katso myös

  Rantasipi Wikispeciesissä
  Rantasipi Commonsissa

Rantasipi (Actitis hypoleucos) on yleensä noin 20 senttimetriä pitkä, vesistöjen liepeillä pesivä kurppien heimoon kuuluva kahlaaja.

Koko ja ulkonäkö

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Rantasipi.

Sen siipiväli on 35–40 cm, pituus 18–20 cm ja paino 35–85 g. Päältä ja rinnasta lintu on ruskea, alapuolelta valkoinen. Lennossa näkyy valkoinen siipijuova. Ääni on kimakka ’tii-tii-tii’. Laulu on jatkuvaa tiititystä, jolloin lintu lentää matalalla veden yllä väräjävin siivin.

Vanhin suomalainen rengastettu rantasipi on ollut 10 vuotta, 11 kuukautta ja 15 päivää vanha.[3] Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen vähintään 14 vuoden ja 6 kuukauden ikäinen yksilö.[4]

Levinneisyys

Rantasipi pesii lähes koko Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa Japaniin saakka. Suomessa se pesii yleisenä koko maassa kaikenlaisissa vesistöissä. Puuttuu pesivänä ulkosaaristosta. Pesimäkanta Suomessa on noin 250 000 paria, ja sipi on liron ohella maan runsain kahlaaja. EU:n alueella arvioidaan pesivän 500 000–660 000 paria. Maailman populaatioksi arvioidaan 2,5–4 miljoonaa yksilöä. Muuttolintu, joka saapuu huhtikuun loppupuolelta alkaen. Syysmuutto on huomaamaton tapahtuma, sillä sipit eivät muodosta isompia parvia. Viimeiset sipit tavataan yleensä syyskuussa.

Elinympäristö

Karujen vesistöjen kallioiset tai kivikkoiset rannat, niin järvien, lampien kuin jokien sekä merensaariston.

Lisääntyminen

Pesä on maassa ruohokasvillisuuden tai varpujen kätkössä. Tavallisesti se on 10–20 m vesirajasta, mutta voi joskus olla usean sadankin metrin päässä rannasta. Munia on 4, joita molemmat emot hautovat noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia ja emot hoitavat niitä yhdessä. Ne oppivat lentämään noin 3 viikon ikäisinä. Sukukypsä 1-vuotiaana.

Ravinto

Rantasipi syö maassa ja vedessä eläviä selkärangattomia, toisinaan myös pikkukaloja ja pikkusammakoita.

Rantasipiä tavataan Suomessa yleisenä kesävieraana. Talveksi se muuttaa Afrikkaan, Kaakkois-Aasiaan tai Australaasiaan. Sen käytös on vilkasta ja se keikuttaa pyrstöään lähes jatkuvasti. Hautoessaan rantasipi ei jätä muniaan ennen kuin on juuri joutumassa tallatuksi, ja tämän jälkeen se yrittää karkottaa häiritsijän kävellen pesältä poispäin loukkaantuneen oloisesti. Kun lintu on näin johdattanut häiriötekijän riittävän kauas pesästä, se lentää nopeasti pakoon ja myöhemmin takaisin pesälleen.

Kuvia

  • Rantasipin poikanen tiellä.
    Rantasipin poikanen tiellä.
  • Rantasipin pesä neljän munan kätkönä. Rantasipi ei yleensä vaivaudu piilottamaan pesäänsä kovin huolellisesti, vaan luottaa suojaväriinsä.
    Rantasipin pesä neljän munan kätkönä. Rantasipi ei yleensä vaivaudu piilottamaan pesäänsä kovin huolellisesti, vaan luottaa suojaväriinsä.
  • Rantasipin muna, joka on poimittu talteen Keravalta vuonna 1931.
    Rantasipin muna, joka on poimittu talteen Keravalta vuonna 1931.

Lähteet

  • Kotimaan luonto-opas, WSOY, 1999
  • Suomen ja Euroopan linnut, Gummerus, 2001

Viitteet

  1. ↑ a b BirdLife International: Actitis hypoleucos IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.5.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Jari Valkama: Rantasipi – Actitis hypoleucos Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ Lintujen ikäennätykset Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 27.6.2021.
  4. ↑ Longevity list European Union for Bird Ringing. Viitattu 27.6.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla