Nykymaailmassa Rauskut on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri osa-alueilla. Koska Rauskut:n merkitys jokapäiväisessä elämässä kasvaa, on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset, jotta siihen voidaan puuttua tehokkaasti. Tässä artikkelissa tutkimme Rauskut:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja tarjoamme näkökulmia, jotka auttavat rikastuttamaan tietoa tästä aiheesta. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Rauskut on edelleen tärkeä aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme.
Rauskut | |
---|---|
![]() Paholaisrausku (Manta birostris) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
Alaluokka: | Euselachii |
Osaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
Lohko: |
Rauskut Batomorphi Cappetta, 1980 |
Synonyymit | |
|
|
Alaryhmät | |
|
|
Katso myös | |
Rauskut (Batomorphi) on leveäsuisiin kuuluva litteäruumiisten rustokalojen lohko. Rauskuilla on leveät rintaevät, joita aaltomaisesti liikuttaen ne uivat. Suu ja kidusaukot ovat ruumiin alapinnalla. Rauskut elävät lähellä pohjaa ja vaanivat saalista pohjaliejussa maaten.
Rauskut on perinteisesti luokiteltu toiseksi nykyisten leveäsuisten kalojen osaluokan kahdesta lohkosta, haiden rinnalle. Tämä on ollut kiistanalaista, kun morfologian perusteella rauskut näyttävät pikemmin sijoittuvan yhdeksi alaryhmäksi haiden joukkoon. Joka tapauksessa tässä käsitelty rauskujen ryhmä (Batomorphi) muodostaa yhtenäisen luonnollisen ryhmän. Se jaetaan nykyisin neljään lahkoon, joissa on 17 heimoa ja noin 540 lajia.
Lahkoista vanhin on sähkörauskukalat, jonka edustajat lamauttavat saaliinsa sähköiskuilla; lahkossa on monia sokeita lajeja. Saharauskukaloilla on litteä hammaslaitainen kuonolauta.
Suurin rauskulaji on rauhallinen planktonia syövä paholaisrausku. Piikkirauskulla on terävä, myrkyllinen väkänen pyrstön päässä.