Rutakko

Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia kaikkea, joka liittyy Rutakko:een. Rutakko on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Rutakko on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut sekä henkilökohtaiseen että sosiaaliseen tasoon. Lisäksi sen vaikutus on ylittänyt rajat ja synnyttänyt keskustelua ja tutkimusta eri aloilla. Tämän artikkelin kautta sukeltamme Rutakko:n maailmaan ymmärtääksemme sen merkityksen nykyään ja pohtiaksemme sen roolia jokapäiväisessä elämässämme.

Rutakko
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Sonkajärvi

sijainti

Sijainti 63°40.7′N, 027°31.3′E
Lääni Kuopion lääni
Maakunta Savo
Hallinnollinen keskus Rutakko
Perustettu 1872
Liitetty 1906
– liitoskunnat Sonkajärvi
Rutakko
– syntynyt kunta Sonkajärvi
Pinta-ala  km²
Väkiluku

Laiton kunta.

Rutakko oli nykyisen Sonkajärven alueella vuosina 1872–1906 toiminut laiton kunta. Paikallisesti tätä yhteenliittymää kutsuttiin ”Rutakon ruhtinaskunnaksi”.

Historia

Toive paikallishallinnosta

Vuonna 1854 perustettiin Rutakon rukoushuonekunta osaksi Iisalmen maaseurakuntaa. Rukoushuonekuntaan kuuluivat silloiset Rutakon, Kilpisaaren, Sonkajärven, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. 556 seurakuntalaista anoi oman kappeliseurakunnan perustamista, mutta anomus hylättiin 1862.[1]

Rutakkolaiset jatkoivat taistelua oman paikallishallinnon puolesta suunnittelemalla omaa itsenäistä seurakuntaa. Hanke raukesi 1866 saarnaajan muutettua pois paikkakunnalta.[1]

Kunnallishallinto

Uuden mahdollisuuden omaan paikallishallintoon tarjosi vuoden 1865 kunnallisasetus. Siihen nojautuen perustettiin vuonna 1872 Rutakon kunta, vaikka Rutakko ei ollutkaan asetuksen edellyttämä kappeli- tai itsenäinen seurakunta.[2] Perustettuun kuntaan liittyi kyliä myös rukoushuonekunnan ulkopuolelta.

Rutakon kunta toimi kunnallisasetusten mukaisesti. Se keräsi asukkailtaan veroja, järjesti kunnallishallinnon, perusti lainajyvästön ja kunnallisrahastoja kuten vaivaiskassa, äyrikassa, koiraverokassa, köyhäin lasten opetuskassa, Englannin ystäväin lahjarahasto, hätäapukassa, lainamakasiinin tili- ja manttaalikassa. Lisäksi perustettiin Sukevan (1887), Jyrkän (1888) ja Rutakon (1896) koulut sekä lainakirjasto.[2]

Samaan aikaan rutakkolaiset talolliset osallistuivat kuitenkin Iisalmen maalaiskunnan kuntakokouksiin. Viimein 1900-luvulle tultaessa iisalmelaiset valittivat Rutakon omalaatuisen kunnan olemassaolosta valtiolle. Vuonna 1902 kuvernööri totesi Rutakon kunnan olevan laiton ja 34 vuotta toimittuaan kunta lakkautti itsensä 1906.

Sonkajärveksi

Anomus oman seurakunnan perustamisesta hyväksyttiin viimein 1897.[1] Ilmeisesti oma-aloitteinen kunnallishallinto kuitenkin viivytti sen toiminnan aloittamista aina vuoteen 1921 saakka.

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Nenola, Pirjo (toim.): Laittomasta lailliseksi. Sonkajärven kunnan satavuotishistoria. Sonkajärvi: Sonkajärven kunta, 2023.

Aiheesta muualla