Tässä artikkelissa tutkimme Sasu Haapanen:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Sasu Haapanen on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja saavuttanut näkyvän paikan populaarikulttuurissa. Vuosien varrella Sasu Haapanen on osoittanut kykynsä muotoilla mielipiteitä, innostaa liikkeitä ja haastaa vakiintuneita normeja. Tässä mielessä on tärkeää tutkia tarkasti, kuinka Sasu Haapanen on vaikuttanut yhteiskunnan kehitykseen eri näkökulmista politiikasta ja taloudesta taiteelliseen alaan ja yksilölliseen ilmaisuun. Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista Sasu Haapanen:n perustavaa laatua olevaa roolia jokapäiväisessä elämässämme ja sen vaikutusta siihen, miten ymmärrämme ympäröivän maailman.
Aleksander ”Sasu” Haapanen (7. tammikuuta 1905 Helsinki – 25. joulukuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.
Sasu Haapanen syntyi Helsingissä sorvari Aleksander Haapasen perheeseen. Hän suoritti musiikkiopintoja ja teatterikursseja, kunnes vuonna 1923 hän sai kiinnityksen Koiton Näyttämölle, jossa hän työskenteli kymmenen vuotta. Haapanen teki pitkän uran Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa 1933–1965 ja siitä muodostetussa Helsingin Kaupunginteatterissa aina eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1969 saakka.[1] Hänen näyttämösuorituksistaan huomattavimpia olivat Hamletin nimiosa, Akusti Niskavuoren Hetassa sekä näytelmässä Hyvä maa rooli isänä.[2]
Haapanen esiintyi myös noin neljässäkymmenessä elokuvassa vuosina 1936–1962. Hän näytteli erityisesti herrasmieskonnia ja sota-ajan elokuvissa venäläisiä roistoja. Ensimmäisen merkittävän filmiroolinsa Haapanen teki aatedraamassa Jääkärin morsian (1938). Hän esitti juutalaista Isakia, joka vakoilee venäläisten hyväksi. Koomikkona hän ansioitui muun muassa kömpelön herrasmiesmäisen kirjailijan roolissa elokuvassa Markan tähden (1938).[2]
Vuonna 1939 Haapanen näytteli kaikkiaan viidessä elokuvaroolissa, joista merkittävin oli elokuvaohjaaja Risto Karpalainen komediassa Herrat ovat herkkäuskoisia. Roistotyyppejä hän esitti muun muassa elokuvissa Viimeinen vieras (1941), Ryhmy ja Romppainen (1941), Onni pyörii (1942) ja Tyttö astuu elämään (1943). Elokuvassa Suomisen Ollin tempaus (1941) Haapanen on rehti ja isänmaallinen maalari Suominen.[2]
Haapanen kertoi Elokuva-Aitalle vuonna 1944 kyllästyneensä roistojen esittämiseen, mutta toisaalta totesi uusien vivahteiden löytämisen erilaisiin konnatyyppeihin tuovan näyttelijänkyvyille haastetta. Mieluisiksi elokuvarooleikseen hän mainitsi Jääkärin morsiamen Isakin sekä Tuomari Martan (1943) nimismies Pellikan. Vuonna 1945 Haapanen tulkitsi ansiokkaasti miespääosaa Hella Wuolijoen näytelmään perustuvassa elokuvassa Vastamyrkky. Sodan jälkeen hän näytteli valkokankaalla sivuosia. Näistä huomattavin oli torikauppias Eriksson Maria Jotunin teksteihin perustuvassa elokuvassa Kun on tunteet (1954). Viimeisen elokuvaroolinsa Haapanen näytteli Maunu Kurkvaaran ohjaamassa elokuvassa Yksityisalue (1962).[2]
Sasu Haapanen levytti vuonna 1930 noin 15 iskelmää, kuten ”Ali Baba”, ”Kaarina”, ”Kasakka” (”Tosca-valssi”) ja ”Särkynyt elämä”.
Haapanen palkittiin vuonna 1955 Pro Finlandia -mitalilla. Hän esiintyi 1960-luvulla useissa televisiotuotannoissa ja radiokuunnelmissa. Haapanen tunnettiin varsinkin Outsiderin ja Reino Helismaan radiosarjojen käheänä kertojaäänenä.[2]
Haapanen on haudattu Maunulan uurnalehtoon.[3]
Vuosi | Elokuva | Rooli |
---|---|---|
1936 | VMV 6 | Amerikan-Väiski, salakuljettaja |
1938 | Niskavuoren naiset | apteekkari |
Jääkärin morsian | Isak | |
Poikamiesten holhokki | kauppamatkustaja Vilkki Suosalpa | |
Markan tähden | kirjailija Topi Jousi | |
1939 | Herrat ovat herkkäuskoisia | filmiohjaaja Risto Karpalainen |
Hätävara | historian opettaja | |
Avoveteen | Jaakko Viklund | |
Aktivistit | santarmiluutnantti Semenov | |
1940 | Tottisalmen perillinen | Fredrik Värnehjelm |
Ketunhäntä kainalossa | kettufarmari Schneibelstein | |
1941 | Viimeinen vieras | apulaisjohtaja Eeli Heliö |
Ryhmy ja Romppainen | Virt, kansainvälinen seikkailija | |
1942 | Onni pyörii | Ilves |
Suomisen Ollin tempaus | maalari Suominen, Jaskan isä | |
Oi, aika vanha, kultainen...! | asioitsija Holger Kanninen | |
1943 | Tyttö astuu elämään | punaupseeri |
Tuomari Martta | nimismies Väinö Pellikka |
Vuosi | Elokuva | Rooli |
---|---|---|
1943 | Katariina ja Munkkiniemen kreivi | Hans, kuski |
Synnitön lankeemus | Mihail | |
1944 | Anja tule kotiin | Nikke Vuorento |
1945 | Vastamyrkky | pankinjohtaja Magnus Varanko |
Kolmastoista koputus | tohtori Velmar, vakoojaliigan johtaja | |
1947 | Pimeänpirtin hävitys | Evert Björkell |
Tuhottu nuoruus | tohtori Albert Varjo | |
1952 | Salakuljettajan laulu | liigan johtaja |
Hän tuli ikkunasta | salakuljettaja | |
Yhden yön hinta | kertoja | |
1953 | Maailman kaunein tyttö | Alfredo, keittiömestari |
Pekka Puupää kesälaitumilla | kiinteistövälittäjä Aadolf Muikku | |
1954 | Kun on tunteet | kauppias Eriksson |
Onni etsii asuntoa | Leevi Liukas | |
Niskavuoren Aarne | apteekkari | |
1955 | Säkkijärven polkka | Viipurin Musiikkiopiston johtaja |
1962 | Yksityisalue | rakennusurakoitsija |