Spirulina

Nykymaailmassa Spirulina:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Spirulina on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ​​arkielämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Spirulina:een liittyviä kohokohtia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Sen alkuperästä kehitykseen analysoimme kriittisesti sen vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Valmistaudu uppoutumaan Spirulina:n kiehtovaan maailmaan ja löydä kaikki tästä aiheesta tiedettävä!

Spirulina
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Eubacteria
Pääjakso: Syanobakteerit Cyanobacteria
Luokka: Cyanophyceae
Lahko: Nostocales
Heimo: Oscillatoriaceae
Suku: Spirulina
Turpin ex Gomont, 1893
Katso myös

  Spirulina Wikispeciesissä
  Spirulina Commonsissa

Spirulina on sinilevien Cyanophyta-kaareen ja sinivihreiden levien Oscillatoriaceae-heimoon kuuluva suku. Siniviherlevät ovat pieniä mikroleviä, jotka viihtyvät alkaalisessa ympäristössä. Spirulina kasvaa luonnonvaraisena subtrooppisissa merissä sekä suolajärvissä kuten Tšadjärvessä ja muinaisessa Texcocojärvessä.[1] Sitä käytetään elintarvikkeena sen ravinteikkuuden ja terveysvaikutusten vuoksi sekä luonnollisena väriaineena esimerkiksi elintarvike- ja juomateollisuudessa.

Käyttö

Spirulina maxima- ja Spirulina platensis -lajit ovat elintarvikkeeksi kasvatettavia mikroleviä. Spirulinaa myydään kuivattuna ja pakastekuivattuna pillerin, jauheen tai hiutaleiden muodossa.[2] Spirulinaa markkinoidaan superruokana ja terveystuotteena, joka auttaa moniin vaivoihin. Se onkin hyvin ravinteikasta, mutta sen tehosta sairauksien hoidossa ei ole merkittävästi tieteellistä näyttöä. Spirulinaa tulisi myös syödä suuria määriä, jotta siitä saisi riittävät määrät ravinteita.[1] Spirulinan sisältämä fykosyaniini on todettu terveelliseksi ja jopa lääkinnälliseksi: se hillitsee tulehdusta, on antioksidanttinen, suojaa hermosoluja, suojaa maksaa ja hillitsee syöpäsolujen kasvua.

Kasvissyöjät ja varsinkin vegaanit käyttävät spirulinaa sen rikkaiden ravintoarvojen, erityisesti sen runsaan proteiinimäärän lähteenä tasapainoisessa ruokavaliossa.

Ravintosisältö

Spirulina on hyvä proteiinin lähde, koska kuivattu spirulina sisältää 60–70 % proteiinia.[1] Spirulina sisältää lisäksi hiilihydraatteja 16–20 % ja rasvoja 2–3 %.

Spirulinassa on runsaasti B-vitamiineja, beetakaroteenia, E-vitamiinia ja gammalinoleenihappoa, joka on välttämätön rasvahappo. Siinä on myös runsaasti mineraaleja kuten mangaania, sinkkiä, kuparia, rautaa ja seleeniä.[2]

Turvallisuus

Spirulinassa voi olla myrkyllisiä mikrokystiinejä tai ympäristömyrkkyjä, joita siihen on tullut kasvatusaltaaseen tulleista muista mikrolevistä. Lähes kaikessa myytävässä spirulinassa on mikrokystiinejä, sillä pääosa spirulinasta tuotetaan ulkoaltaissa.[3] [4] Spirulina itsessään ei tuota mikrokystiinejä.[2] [5]

Sukuun kuuluvia lajeja

Lähteet

  1. ↑ a b c Lauren Cox: Spirulina: Nutrition Facts & Health Benefits 21.11.2014. LiveScience. Viitattu 8.3.2015.
  2. ↑ a b c Spirulina University of Maryland Medical Center. Arkistoitu 10.3.2015. Viitattu 8.3.2015.
  3. ↑ Hidenori Shimamatsu: Mass production of Spirulina, an edible microalga. Hydrobiologia, 1.1.2004, 512. vsk, nro 1, s. 39–44. doi:10.1023/B:HYDR.0000020364.23796.04 ISSN 1573-5117 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Y. Jiang, P. Xie, J. Chen, G. Liang: Detection of the hepatotoxic microcystins in 36 kinds of cyanobacteria Spirulina food products in China. Food Additives & Contaminants: Part A, 1.7.2008, 25. vsk, nro 7, s. 885–894. doi:10.1080/02652030701822045 ISSN 1944-0049 Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ Detection of Cyanotoxins in Algae Dietary Supplements ncbi.nlm.nih.gov.

Aiheesta muualla