Tebaiini
Tämän päivän artikkelissa käsittelemme aihetta Tebaiini, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Tebaiini on kiinnittänyt eri taustoista tulevien ihmisten huomion alan asiantuntijoista tähän aiheeseen vasta aloittaviin. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Tebaiini:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä asiasta. Sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin perehdymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää Tebaiini:n merkityksen ja monimutkaisuuden nykyään.
| |
Tebaiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 6,7,8,14-tetradehydro-4,5a-epoksi- 3,6-dimetoksi-17-metyylimorfinaani | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | ? |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C19H21NO3 |
| Moolimassa | 311,37 g/mol |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
Class A (UK) |
| Antotapa | ? |
Tebaiini (paramorfiini) on oopiumialkaloidi, ja kemiallisesti samankaltainen morfiinin ja kodeiinin kanssa. Tebaiinilla on muista opiaateista poiketen kuitenkin enemmän stimuloiva kuin depressantti vaikutus. Suuremmilla annostuksilla tebaiinin vaikutus muistuttaakin strykniinimyrkytyksen oireita, aiheuttaen samankaltaisia kouristuksia.[1]
Tebaiini jalostetaan raakaoopiumista joka laadusta riippuen sisältää 0,3–1,5 % tebaiinia.[1]
Tebaiinia ei itsessään käytetä lääkeaineena, mutta siitä jalostetaan teollisesti useita muita opioideja esimerkiksi oksikodonia, oksimorfonia, nalbufiinia, naloksonia, naltreksonia, buprenorfiinia ja etorfiinia.
Tebaiini on luokiteltu kansainvälisesti huumausaineeksi. Tebaiinia esiintyy kasveista ainakin kaukasianunikossa (Papaver bracteatum) ja oopiumiunikossa (Papaver somniferum).
Myrkyllisyys
Kaikista oopiumi-alkaloideista tebaiini on myrkyllisin. Sen LD50 hiirillä on 31 mg/kg ihonalaisesti (sc.) ja 20 mg/kg vatsaonteloon (ip.). Kaniineilla suonensisäisesti (i.v.) LD50 on 3–4 mg/kg joka riippuu eläimen iästä. Koiralla tappava annos on 10–30 mg/kg sc. ja 5–7 mg/kg i.v. [2]
Lähteet
- Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9
Viitteet
Aiheesta muualla
- Liber Herbarum: Tebaiini
- PubChem: Thebaine (englanniksi)
- KEGG: Thebaine (englanniksi)
- Thebaine in Referene.md (Arkistoitu – Internet Archive)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Thebaine (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): (-)-Thebaine (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Thebaine (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
