Telelääketiede

Nykymaailmassa Telelääketiede:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaiken ikäisille ja ammateille. Ilmestymisestään lähtien Telelääketiede on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tekniikan ja tieteen kehityksen jatkuessa Telelääketiede esitetään peruselementtinä, joka on läsnä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Sen vaikutus on kiistaton, ja sen merkitys on ilmeinen monissa yhteyksissä populaarikulttuurista globaaliin talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme Telelääketiede:n merkitystä ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Telelääketieteen käyttöä Albaniassa. Radiologiset tutkimukset voidaan välittää sähköisesti esimerkiksi konsultaatiota ja hoidon suunnittelua varten muualle ilman, että potilasta tarvitsee siirtää.

Telelääketiede hyödyntää informaatioteknologiaa parantaakseen terveydenhuollon palveluiden tavoitettavuutta ja laatua. Se myös tehostaa käytössä olevien resurssien käyttöä. Radiologian erikoisala on ollut telelääketieteen edelläkävijä.[1] Telelääketiede kehittyy nopeasti. Televiestinnän ja tietotekniikan edistysaskeleet vaikuttavat telelääketieteen kehitykseen. Tämä vaatii kuitenkin henkilöstön koulutusta sekä järjestelmien kehittämistä. Telelääketieteen kehitys helpottaa konsultointia, kun tutkimustulokset tulevat erikoisosaajien luo eikä päinvastoin.[2]

Telelääketiede käynnistyi Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa kun NASA aloitti ensimmäiset avaruuslennot. NASA välitt tietoa maahan avaruussukkuloiden ja avaruuspukujen sisällä olevista fysiologisista olosuhteista. NASA rahoitti 1960- ja 1970-luvuilla telelääketieteen kehittämiseen tähdänneitä hankkeita. Tiedonvälitykseen soveltuvien satelliittien keittyminen edisti telelääketieteen kehitystä. NASA ja SCI Systems aloittivat vuonna 1974 telediagnooseihin tarkoitetun televisiojärjestelmän kehittämisen. Hankkeessa välitettiin kuvaa hoitotilanteista ja kuvan perusteella lääkärit yrittivät selvittää oikean diagnoosin. Kanadassa toimiva Memorial University of Newfoundland hyödynsi satelliittiyhteyttä koulutus- ja hoito-operaatioihin pitkien välimatkojen takaa. Vuonna 1984 Australiassa alettiin kehittämään terveydenhuoltopalveluita viiden syrjäisen kaupungin asukkaille Carpentarianlahden eteläpuolella. Siellä kaupungit varustettiin puhelimin, faxein ja pysäytyskuvaruututelevisioin. Hanke paransi terveydenhoitopalveluja ja vähensi kustannuksia, kun erikoisosaajia ei tarvinnut lennättää paikalle ja potilaita ei tarvinnut siirtää muualle hoitoon.[3]

Suomessa esimerkiksi Lapissa on rakennettu yhteydet alueen terveyskeskusten ja Lapin keskussairaalan välille. Tämän tarkoituksena on ollut taata tasa-arvoiset palvelut kaikille alueen asukkaille asuinpaikasta riippumatta. Lapissa on telelääketiedettä on hyödynnetty esimerkiksi ihotautien potilaiden hoidossa. Muita sovelluksia ovat olleet esimerkiksi videoneuvottelu-, ensihoito- ja sähköinen lähete-palautejärjestelmä.[4]

Telelääketieteen seuraajaksi on tullut mHealth eli mobiili terveysteknologia.[5] Maailman terveysjärjestö (WHO) käyttää tieto- ja viestintäteknologioiden käytöstä terveydenhuollossa käsitettä eHealth.[6]

Suomen telelääketieteen ja e-Health seura

Suomessa toimii Suomen Telelääketieteen ja e-Health seura (STeHS), joka vaikuttaa ja ohjaa telemedisiinan ja e-Healthiin. Se tekee kansallista ja kansainvälistä alan yhteistyötä. Se järjestää myös alan koulutusta. STeHS on perustettu vuonna 1995.[7] Järjestön hallitus hyväksyy hakemuksesta uudet jäsenet.[8]

Lähteet

  1. ↑ Lamminen, Heikki. Roine, Risto. Ruohonen, Keijo ja Semberg, Virpi: Telelääketieteellisten hankkeiden tulokset www.duodecimlehti.fi. 2001. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 21.2.2025.
  2. ↑ Telelääketiede–huomisen medisiinaa jo tänään www.duodecimlehti.fi. 2001. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 21.2.2025.
  3. ↑ Telelääketiede www.netlab.tkk.fi. Viitattu 21.2.2025.
  4. ↑ Telelääketiede helpottaa Lapin terveyskeskusten toimintaa Yle Uutiset. 2.6.2004. Viitattu 21.2.2025.
  5. ↑ Lehtovirta, Mikko: mHealth? Onko se taas joku puhelin? Potilaanlääkärilehti.fi. 26.6.2013. Viitattu 21.2.2025.
  6. ↑ WHO EMRO | eHealth | Health topics World Health Organization - Regional Office for the Eastern Mediterranean. Viitattu 21.2.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Etusivu - STeHS www.telemedicine.fi. Viitattu 21.2.2025.
  8. ↑ Jäseneksi liittyminen - STeHS www.telemedicine.fi. Viitattu 21.2.2025.