Temmes

Tässä artikkelissa tutkimme Temmes:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ajan myötä. Sen alkuperästä viimeisimpiin tutkimuksiin ja trendeihin sukeltamme yksityiskohtaiseen analyysiin Temmes:stä ja kaikesta, mitä se sisältää. Näillä sivuilla löydämme lukuisia Temmes:een liittyviä puolia ja näkökulmia sekä alan asiantuntijoiden mielipiteitä ja kokemuksia. Käsittelemme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen ja mahdollisia käytännön sovelluksia, joita sen tutkimuksesta voitaisiin saada. Valmistaudu lähtemään jännittävälle tutkimusmatkalle Temmes:stä ja kaikesta sitä ympäröivästä.

Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Temmeksen keskustaajamasta kertoo artikkeli Temmes (taajama).
Temmes
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Tyrnävä, Liminka, Lumijoki ja Siikalatva

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°39′25″N, 025°37′00″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulun seutukunta
Kuntanumero 841
Hallinnollinen keskus Meijerinkylä
Perustettu 1899
Liitetty 2001
– kuntiin Tyrnävä
Liminka
Lumijoki
Rantsila
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.2000)
– maa 116,0 km²
Väkiluku 712  [2]
(31.12.2000)
– väestötiheys 6,26 as./km²

Temmes (aiemmin Haapaniemi[3][4]) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaalla. Vuonna 2000 kunnassa oli 700 asukasta. Temmes liitettiin suurimmaksi osaksi Tyrnävän kuntaan vuoden 2001 alussa.[5] Erilliset enklaavialueet liitettiin Liminkaan, Lumijokeen ja Rantsilaan. Temmeksen puukirkko on vuodelta 1767.[6] Sen on suunnitellut A. Louvet.[6] Temmes valittiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi 2024.[7]

Temmeksen naapurikunnat olivat Liminka, Lumijoki, Rantsila ja Tyrnävä.

Historia

Temmeksen kuntarajat vuoden 1960 tilastokartassa. Kartassa ei näy erillisiä pieniä enklaavialueita.

Temmeksen seudulla oli asutusta jo kivikaudella, jolloin alue oli vielä merenrantaa. Asutuksen vakinaistuminen alkoi 1300-luvulla, mutta se tiheni vasta 1550-luvun jälkeen, kun Kustaa Vaasa oli määrännyt erämaat asutettavaksi. Asutus eteni Temmesjoen vartta pitkälti savolaisvoimin. Isonvihan aikana Temmes hävitettiin perinpohjaisesti. Keskiajalla se kuului Saloisten suurpitäjään, myöhemmin Liminkaan. Keskiajalla ja uuden ajan alussa pääelinkeinona oli kalastus, maanviljely alkoi 1700-luvulla. Rukoushuonekunta Temmeksestä tuli 1766 ja itsenäinen seurakunta vuodesta 1899 lähtien.

Kyliä

Haapakylä, Haurukylä, Meijerinkylä, Koskela, Kärsämä, Ojakylä, Ylipää

Tunnettuja temmesläisiä

  • Martti Haavio (P. Mustapää, 1899–1973), kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko
  • Lauri Littow (1902–1980), pitäjäneuvos
  • Veikko Mikkola (1913–1999), metsänhoitaja, virkamies ja yritysjohtaja, metsäneuvos
  • Seppo Similä (s. 1938), taidemaalari.

Ruokakulttuuri

Temmeksen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihavelli ja ohrarieska.[8]

Lähteet

  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 2000 (PDF) (sivu 78) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2000 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ Lakeuden historiaa KirjastoVirma. Arkistoitu 25.7.2015. Viitattu 23.7.2012.
  4. ↑ Temmes Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 23.7.2012.
  5. ↑ Tyrnävä Ympäristö.fi. Viitattu 2.10.2010.
  6. ↑ a b Temmeksen srk / Temmeksen kappeli Evl.fi. Arkistoitu 21.2.2007. Viitattu 2.9.2010.
  7. ↑ Temmes voitti Poh­jois-Poh­jan­maan vuoden 2024 kylä -tit­te­lin – "Kuin kotiin olisi tul­lut", raati pe­rus­te­leeRantalakeus Viitattu 25.8.2024
  8. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 175. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla