Tässä artikkelissa tutkimme Tervalammi (Lempäälä):n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä tällä teemalla on tarjota. Sen alkuperästä sen merkitykseen tänä päivänä uppoudumme kattavaan analyysiin, jonka avulla voimme perusteellisesti ymmärtää sen merkityksen ja vaikutuksen eri alueilla. Tervalammi (Lempäälä) on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena vuosikymmeniä, ja ajan mittaan se on osoittanut kykynsä vaikuttaa elämäämme yllättävillä tavoilla. Monitieteisellä lähestymistavalla tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja pohdimme Tervalammi (Lempäälä):n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Valmistaudu jännittävälle matkalle Tervalammi (Lempäälä):n historian, kulttuurin ja ajankohtaisten tapahtumien läpi.
Tervalammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Myllyojan valuma-alue (35.25) |
Laskuoja | oja Myllyojaan [1] |
Järvinumero | 35.250.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 102,5 m |
Rantaviiva | 0,765 km [2] |
Pinta-ala | 1,794 ha |
|
Tervalammi [2][1] on Pirkanmaalla Lempäälässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Myllyojan valuma-alueeseen.[2][1]
Lampi on 350 metriä pitkä, 50 metriä leveä ja sen pinta-ala on 1,8 hehtaaria. Vaikka lampi on suorantainen, on sen lähiympäristössä enimmäkseen peltomaata. Lampeen laskee kolme metsäojaa, jotka tuovat ojitettujen soiden kuivatusvesiä. Sen oma laskuoja lähtee lammen pohjoispäästä, josta se jatkaa suoraksi kaivettuna ojana alaville pelloille ja yhtyy siellä Myllyojaan. Lammen vedenpinnan korkeus on 102,5 metriä meren pinnan yläpuolella ja sen rantaviivan pituus on 750 metriä. Ranta on autio, mutta sen lähiympäristössä on kaksi maatilaa. Lammelle johtaa tiet yhdystieltä 13773, joka lähtee Lempäälästä.[2][1][3]