Iso-Ahvenisto

Iso-Ahvenisto
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa‎
Kunnat	Nokia, Ylöjärvi
Koordinaatit	61°32′26″N, 23°31′54″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Pyhäjärven alue‎ (35.21)
Laskuoja	oja Pikku-Ahvenistoon [1]
Järvinumero	35.213.1.007
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	160,2 m [1]
Rantaviiva	1,357 km [2]
Pinta-ala	0,06241 km² [2]
Tilavuus	0,000187 km³ [3]
Suurin syvyys	8 m [3]
Valuma-alue	noin 3 km² [3]
Iso-Ahvenisto
Infobox OK

Iso-Ahvenisto ^[1][2] on Pirkanmaalla Nokian ja Ylöjärven rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Iso-Ahvenisto on osa Vihnusjärven valuma-aluetta.^[1][2]

Järvi on 600 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 6,2 hehtaaria. Se sijaitsee kivikkoisella moreenipohjaisen kangasmetsän painaumassa, jonka pohjoisrannat ovat eteläisiä rantoja jyrkempiä. Järveen laskee neljä kaivettua soiden kuivausojaa. Laskuoja lähtee järven pohjoispäästä ja se laskee ensimmäiset 300 metriä jyrkästi ja virtaa viimeiset 700 metriä hitaammin. Oja laskee Pikku-Ahvenistoon, jolla ei ole omaa laskuojaa. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 91 vuorokautta. Järven rantaviivan pituus on 1,4 kilometriä. Etelärannat ovat soistunutta metsää, mutta muut rannat kuivaa metsämaata. Järven rantoihin on rakennettu kahdeksan vapaa-ajan asuntoa. Niille johtavat omat tiet Ylöjärven Soppeenmäeltä Nokian Lähdeniittyyn johtavalta tieltä. Muita kiinteistöjä ei ole. Ylöjärven ja Nokian välinen raja ylittää järven niin, että pinta-alaltaan suurempi osa jää Ylöjärven puolelle. Rajapyykki sijaitsee aivan luoteisrannan tuntumassa.^[1][2][4]

Iso-Ahveniston vedenlaatua on tutkittu vuosina 1985 ja 2004. Järven vedenväri on erittäin ruskea ja se sisältääkin erittäin paljon humusta. Järveen kaivetut suo-ojat selittävät osan vedenväristä, koska niiden kuivatusvedet ovat peräisin ojitetuilta soilta. Vesi on myös hapanta. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueen vesien happamuus säätelee voimakkaasti järven happamuustasoa. Talvella 2004 järven happitilanne oli hyvä, mutta aivan pohjan lähellä alusvedessä havaittiin selvää happivajetta. Alimmillaan happea esiintyi alusvedessä vielä 2 milligrammaa litrassa vettä (mg/l). Vuonna 1985 järven fosforipitoisuus ylitti erittäin rehevien järvien tason (50 mikrogrammaa litrassa vettä eli µg/l) ja vuonna 2004 taso oli reheville järville ominainen. Myös typen pitoisuudet ylittivät normaalien suojärvien tasot. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi.^[3]

Vuoden 1953 peruskartassa ”Ahvenistoon” oli kaivettu lyhyet kuivatusojat ympäröiviltä soilta. Järvi oli silloin autio eikä sinne johtanut teitä. Tilanne säilyi ennallaan, kunnes vuoden 1975 kartassa suo-ojia oli kaivettu lisää, järvelle johti kaksi tietä ja ensimmäiset vapaa-ajan asunnot oli rakennettu rannoille. Tähän karttaan oli järven nimi kirjoitettu ”Iso-Ahvenisto”.^[5][6][7]