Tässä artikkelissa aiomme puhua Kahtalammi:stä, aiheesta, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina ja joka on herättänyt suurta keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Kahtalammi on kiinnostava kohde monille ihmisille, koska sillä on suora vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Seuraavilla riveillä tutkimme tätä aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä eri aloilla. Epäilemättä Kahtalammi on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja on välttämätöntä ymmärtää se perusteellisesti ymmärtääksemme paremmin ympäröivää maailmaa.
Kahtalammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Nokia |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kuloveden lähialue (35.135) |
Laskuoja | oja Teernijärveen [1] |
Järvinumero | 35.132.1.010 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 87,7 m [1] |
Pituus | 250 m [1] |
Leveys | 100 m [1] |
Rantaviiva | 0,512 km [2] |
Pinta-ala | 0,01494 km² [2] |
|
Kahtalammi on Pirkanmaalla Nokialla Sotkan lähellä sijaitseva lampi.[1]
Lammen pinta-ala on 1,5 hehtaaria, ja sen pituus on 250 metriä ja leveys 100 metriä. Se on muodostunut samaan maaston painanteeseen kuin Teernijärvi. Lammen rantaviiva on 0,51 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Pohjoisrantaan laskeutuu peltomaan rinne ja sen eteläpuollella kulkee valtatie 12, josta lampi näkyy kulkijoille. Lammen ylittää korkeajännitelinja. Rannassa on yksi vapaa-ajan asunto.[1][2]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Kuloveden lähialueeseen (35.132) se kuuluu. Lampeen laskee kaksi pelto-ojaa ja sen luusua sijaitsee järven lounaisrannalla, josta saa alkunsa 200 metriä pitkä laskuoja Teernijärveen. Järven vedenpinnan korkeus on 87,7 metriä ja Teernijärvellä 87,1 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta 0,6 metriä.[2][1][3]
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa lammen nimi kirjoitettiin ”Kahtalampi”. Sen pohjoispuolella on laajat niittymaat ja lammen pohjoisrannassa on torppa.[4] Vuonna 1922 julkaistussa Tampereen seudun taloudellisessa kartassa ovat kaikki niittymaat peltoa [5]. Vuoden 1954 peruskartassa ovat peltomaat samoja kuin edellisessä kartassa. Kartan mukaan etelärannasta on nostettu pehkua. Korkejännitelinja kulkee kartassa lammen yli.[6]