Nykymaailmassa Humalisjärvi on ratkaisevassa asemassa yhteiskunnassamme. Humalisjärvi on ollut jatkuvan keskustelun ja analyysin kohteena sen vaikutuksista talouteen aina populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Humalisjärvi:n eri puolia ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen tutkimme, kuinka Humalisjärvi on muokannut tuntemaamme maailmaa. Lisäksi pohdimme sen tulevia vaikutuksia ja sitä, kuinka se voisi jatkaa yhteiskuntamme muuttamista tulevina vuosikymmeninä.
Humalisjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Vaunujoen valuma−alue (35.133) |
Laskuoja | oja Vaunujokeen [1] |
Järvinumero | 35.133.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 89,6 m [1] |
Pituus | 320 m [1] |
Leveys | 180 m [1] |
Rantaviiva | 0,783 km [2] |
Pinta-ala | 3,434 ha [2] |
Saaria | ei saaria |
|
Humalisjärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Vammalan pohjoispuolella Myllymaalla sijaitseva järvi.[1][2]
Humalisjärven pinta-ala on 3,4 hehtaaria ja sen pituus on 320 metriä ja leveys 180 metriä. Järven ympäristö on alavaa metsämaata, vaikka sen eteläpuolella kohoavat Riihikalliot 112 metrin korkeuteen. Järvessä ei ole saaria. Sen rantaviiva on 0,78 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rannalla on neljä loma-asuntoa, joihin johtaa metsätiet Myllymaalta.[1][2]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Vaunujoen valuma-alueeseen (35.133) se kuuluu. Järven luusua sijaitsee järven lounaisrannalla, josta saa alkunsa 2,5 kilometriä pitkä laskuoja Vaunujokeen Myllymaalla. Järven vedenpinnan korkeus on 89,6 metriä ja Liekoveden 57,5 metriä mpy., joten pudotusta kertyy laskujoelle 32,1 metriä.[2][1][3]
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Humalijärvi".[4] Vuonna 1961 julkaistussa peruskartassa on järven rannoille merkitty suomaata ja lato. Se voisi tarkoittaa, että järven rannat olisivat olleet maatalon heinäniittyjä.[5]