Tässä artikkelissa tutkimme Pikku-Ympyriäinen-aihetta eri näkökulmista ja näkökulmista. Pikku-Ympyriäinen on aihe, joka on herättänyt suurta mielenkiintoa läpi historian ja on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri yhteyksissä. Koko artikkelin aikana analysoimme Pikku-Ympyriäinen:n eri puolia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin. Tutkimme myös, miten Pikku-Ympyriäinen on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja syvällinen yleiskatsaus Pikku-Ympyriäinen:stä, jotta lukija saa laajemman ja yksityiskohtaisemman käsityksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Pikku-Ympyriäinen | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
Laskuoja | oja, joka yhtyy Kailojärvenojaan [1] |
Järvinumero | 35.155.1.009 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 87,2 m [1] |
Rantaviiva | 0,468 km [2] |
Pinta-ala | 0,01273 km² [2] |
|
Pikku-Ympyriäinen on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kauvatsanjoen valuma-alueen Mouhijärven alueessa suoraan Mouhijärveen laskevaan valuma-alueeseen.[1]
Järven pinta-ala on 1,3 hehtaaria ja sen pituus on 180 metriä ja leveys 120 metriä. Järvellä ei ole selkeää luusuaa, vaan siitä erkanee useita laskuojia. Osa niistä laskevat Iso-Ympyriäiseen, osa Kailojärveen ja loput suoraan Kailojärvenojaan.[1][2]
Järven rantaviiva on 0,47 kilometriä pitkä ja ranta on kokonaan metsäistä ojitettua suota. Sen rantoja ei ole rakennettu eikä sinne johda tietä.[1][2]