Nykymaailmassa Haimalainen:stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Haimalainen on asettanut itsensä keskustelun ja keskustelun keskipisteeksi, koska se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella alalla Haimalainen:n vaikutus on kiistaton, mikä herättää jatkuvaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Kautta historian Haimalainen on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja se on kehittynyt ja mukautunut nykymaailman muuttuviin todellisuuksiin ja tarpeisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Haimalainen:n monia puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
Haimalainen | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala, Hämeenkyrö |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) |
Laskuoja | oja Pukaranjokeen [1] |
Järvinumero | 35.163.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 104,3 m [1] |
Rantaviiva | 0,413 km [2] |
Pinta-ala | 1,1 ha [2] |
|
Haimalainen on Pirkanmaalla Sastamalassa ja Hämeenkyrössä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]
Ovaalin muotoisen järven pinta-ala on 1,1 hehtaaria ja sen halkaisiaja on 150 metriä. Järveen laskee suo-ojia ja sen luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla, josta saa alkunsa 2,2 kilometriä pitkä laskuoja, joka yhtyy Pukaranjokeen kolme kilometriä ennen Hahmajärveä ja 500 metriä Kyröjoen liittymiskohdan alapuolella.[1][2]
Järven rantaviiva on 0,41 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Vaikka se on metsäjärvi, on sille rakennettu neljä loma-asuntoa. Hämeenkyrön raja kulkee järven yli niin, että suurin osa järvestä jää Sastamalan puolelle.[1][2]
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Haimalampi".[3]