Nykyään Ruutananlammi on aihe kaikkien huulilla. Ruutananlammi:n merkitys on kasvanut vuosien varrella ja siitä on tullut avaintekijä yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, taloudesta, tieteestä, terveydestä, kulttuurista ja monista muista näkökohdista, Ruutananlammi on ottanut tärkeän roolin, jota ei voida jättää huomiotta. Tämän artikkelin tarkoituksena on syventää Ruutananlammi:een liittyviä eri näkökohtia, analysoida sen vaikutuksia, haasteita ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Tämän artikkelin avulla pyrimme käsittelemään eri näkökulmista Ruutananlammi:n merkitystä tänään ja sen ennustetta tulevina vuosina.
Ruutananlammi | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) |
Laskuoja | oja Karpalistonjokeen [1] |
Järvinumero | 35.161.1.010 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 104,2 m [1] |
Rantaviiva | 0,329 km [2] |
Pinta-ala | 0,00812 km² [2] |
|
Ruutananlammi [1] eli Ruutana [2] on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]
Soikean lammen pinta-ala on 0,81 hehtaaria ja sen halkaisija on 120 metriä. Lampeen laskee pari metsäojaa ja sen luusua sijaitsee järven itärannalla, josta saa alkunsa neljä kilometriä pitkä laskuoja Karpalistonjokeen, joka laskee Tupurlanjärveen.[1][2]
Järven rantaviiva on 0,33 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Etelässä on metsäistä suota. Rannat ovat rakentamattomia eikä sinne johda teitä.[1][2]