Tässä artikkelissa tutkimme Kuorsumaanjärvi:n kiehtovaa maailmaa, käsittelemme sen eri puolia, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Alkuperäistään vuosien mittaan tapahtuvaan kehitykseen Kuorsumaanjärvi on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena useilla eri aloilla. Tämän yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään täysin Kuorsumaanjärvi:n tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassamme ja kuinka se on vaikuttanut tapaamme ajatella ja toimia. Valmistaudu lähtemään tutkimus- ja pohdiskelumatkalle Kuorsumaanjärvi:stä ja ymmärrä sen todellinen merkitys jokapäiväisessä elämässämme.
Kuorsumaanjärvi | |
---|---|
![]() Kuorsumaanjärveä idästä toukokuussa 2016. |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala (Kiikoinen) |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
Laskuoja | Kuorsumaanoja [1] |
Järvinumero | 35.154.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 64,3 m [1] |
Rantaviiva | 6,938 km [2] |
Pinta-ala | 1,79663 km² [2] |
Keskisyvyys | alle 1 m [3] |
Suurin syvyys | noin 3 m [3] |
|
Kuorsumaanjärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Kuorsumaan kylässä sijaitseva suojeltu järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kauvatsanjoen valuma-alueen Kauvatsanjoen ala-osan alueen Kiikoisjoen alueeseen. Järvi on vanhastaan tunnettu lintujärvi.[1]
Järven pinta-ala on 180 hehtaaria ja sen pituus on 2,2 kilometriä ja leveys 1,1 kilometriä. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 6,0 kilometriä pitkä Kuorsumaanoja, joka laskee Kiikoisjokeen.[1][2]
Järven rantaviiva on 6,9 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Länsirannat ovat peltojen reunustamia, mutta etelä- ja pohjoisrannat ovat ojitettua metsäistä suota. Rannoilla on loma-asutusta ja ympäristössä on useita maatiloja.[1][2][3]
Kuorsumaanjärvi on eutrofinen järvi, jonka etelä- ja pohjoispäät ovat ehtineet kasvaa umpeen. Järven kasvituotanto on runsasta ja elättää runsaan hyönteiskannan. Hyönteisiä hyödyntävät lukuisat linnut, joita pesii järvellä useita lajeja. Rannat ovat pääosin ruokoluhtaa, kaislaluhtaa ja korteluhtaa.[3][4]
Tavattavia kasvilajeja ovat muun muassa kapealehtiosmankäämi, nuokkurusokki, uistinvita, pystykeiholehti, terttualpi, myrkkykeiso, sorsansammal, hetesirppisammal, upposirppisammal ja isovesitähti. Pesimälinnustoon kuuluvat ainakin härkälintu, laulujoutsen, silkkiuikku, sinisorsa, tavi, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä ja nokikana, mustakurkku-uikku, kurki, luhtahuitti ja ruskosuohaukka. Syys- ja kevätmuuton aikana järvi on lintujen levähdyspaikka muun muassa joutsenille.[3][5]
Kuorsumaanjärvi rantavyöhykkeineen on suojeltu osana Euroopan unionin Natura 2000 -luonnonsuojelualueverkostoa. Kuorsumaanjärvellä suojellaan Euroopan unionin lintudirektiivin I liitteessä mainittuja lajeja. Kuorsumaanjärven suojelu perustuu sen merkitykseen lintujen muutonaikaisena levähdyspaikkana ja pesimäalueena. Erityisesti järven pohjois- ja eteläpää ovat tärkeitä lintujen pesinnän kannalta. Suojellun alueen laajuus on 226 hehtaaria.[6][7]
Järvellä on pohjoispäässä sijaitsevat vuonna 2003 valmistuneet laavu ja lintutorni ja kaakkoiskulmassa toinen laavu. Laavut liittyvät Kuasman Kiäppi-retkeilyreitin rakentamiseen. Koillisrannassa on uimaranta.[3][8]
Järven vedenpintaa haluttiin alentaa ja siksi jätettiin hakemus järvenlaskusta vuonna 1853.[9] Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Kuorsumanjärvi" ja sen rantaviivassa oli tuolloin selviä lahtia. Etenkin järven pohjoispää oli pitkulaisempi. Luoteiskulmassa sijaitsi "Kuorsmaan" torppa.[10]