Lutajärvi
Lutajärvi:n ongelma on erittäin ajankohtainen ongelma nykyään, koska se vaikuttaa monenlaisiin ihmisiin eri yhteyksissä. Kautta historian Lutajärvi on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, ja sen vaikutus ulottuu useille yhteiskunnan alueille. Tästä syystä on olennaista analysoida yksityiskohtaisesti Lutajärvi:n eri puolia sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen, jotta sen vaikutukset ymmärretään täysin ja mahdollisia ratkaisuja löydetään. Tässä artikkelissa käsittelemme Lutajärvi:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoamme kattavan ja kattavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
| Lutajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Pori (Lavia) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
| Laskujoki | Rukajoki [1] |
| Järvinumero | 35.157.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 75,5 m [1] |
| Rantaviiva | 5,132 km [2] |
| Pinta-ala | 0,32846 km² [2] |
 Lutajärvi |
|
|
|
|
Lutajärvi on Satakunnassa Porissa ja entisessä Laviassa Saarijärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kauvatsanjoen valuma-alueen Rukajoen valuma-alueeseen.[1][2]
Maantiede
Järven pinta-ala on 32,8 hehtaaria ja sen pituus on 1,6 kilometriä ja leveys 300 metriä. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 17,6 kilometriä pitkä laskuoja. Se laskee Sääksjärveen pääasiassa Rukajoen nimisenä. Järveen laskee vain muutama oja. Läheinen Vähä Lutajärvi kuuluu Harjunpäänjoen valuma-alueeseen.[1][2]
Järven rantaviiva on 5,1 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Vain Sammalnokan pitkä lahti on suota. Rannoilla on runsaasti loma-asuntoja ja yksi tila. Järvelle pääsee Kullaan ja Mustajoen yhdistävältä tieltä.[1][2]