Nykymaailmassa Mustajärvi (Vesilahti):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Olipa kyse tieteellisestä, sosiaalisesta, kulttuurisesta tai historiallisesta näkökulmasta, Mustajärvi (Vesilahti) on merkittävästi vaikuttanut siihen, miten ihmiset näkevät ja ymmärtävät ympäröivää maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Mustajärvi (Vesilahti):n eri puolia ja ulottuvuuksia sekä sen myönteisiä puolia että haasteita ymmärtääksemme paremmin sen ulottuvuutta ja vaikutusta nykypäivän yhteiskunnassa.
Mustajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Vesilahti |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Sarkolanjoen valuma−alue (35.17) |
Laskuoja | Järviönsuonoja Suonojärveen [1] |
Järvinumero | 35.173.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 121,7 m [1] |
Pituus | 450 m [1] |
Leveys | 170 m [1] |
Rantaviiva | 1,006 km [2] |
Pinta-ala | 4,518 ha [2] |
Saaria | ei saaria |
|
Mustajärvi on Pirkanmaalla Vesilahden Krääkkiössä sijaitseva järvi.[1]
Järven pinta-ala on 4,5 hehtaaria ja sen pituus on 450 metriä ja leveys 170 metriä. Se on muodostunut Mustajärvenkallion juurelle sen pohjoispuolelle. Mäki kohoaa 38 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Muuta järven rannat ovat alavia. Järven rantaviiva on 1,0 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Osa rannasta on metsäistä suota. Rannalle on rakennettu kolme loma-asuntoa, joille kulkee tiet Punkalaitumelta ja Vesilahdelta.[1][2]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Sarkolanjoen valuma-alueella (35.17). Järveen laskee kolme suo-ojaa ja sen luusua sijaitsee järven pohjoisxxrannalla, josta saa alkunsa 7,5 kilometriä pitkä Järviönsuonoja, joka laskee Suonojärveen. Järven vedenpinnan korkeus on 121,7 metriä mpy.[2][1][3]
Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa on järven nimi ”Hakalampi”. Sen laskupuro on piirretty kohti Tuomisenkorpea, joka on tuolloin raivattu heinäniityksi.[4] Vuoden 1930 Tyrvään seudun taloudellisessa kartassa ei järvelle ole merkitty nimeä. Vaikka järvelle tulee etelästä kärrypolku, on järvi autiona. Sen laskupuro on nyt merkitty oikein ja se johtaa pohjoisessa Järvensuonojaan.[5] Vuonna 1959 julkaistussa peruskartassa on sekä Kaakkolammen suo että oma ympäröivä suo ojitettu. Länsipuolinen Alttarisuo tullaan ojittamaan myöhemmin.[6]