Nykyään Pikku-Köhkörö:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka kattaa monenlaisia näkökohtia ja sen vaikutukset ovat saavuttaneet merkittävän vaikutuksen yhteiskunnassa. Pikku-Köhkörö on herättänyt jatkuvaa keskustelua populaarikulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen tieteen ja teknologian alalla, ja se on herättänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten kiinnostuksen. Tässä artikkelissa tutkimme Pikku-Köhkörö:n eri puolia ja analysoimme sen tärkeyttä eri yhteyksissä tarjoamalla kattavan yleiskatsauksen, jonka avulla lukijat ymmärtävät sen merkityksen ja mahdolliset seuraukset nykymaailmassa.
Pikku-Köhkörö | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) |
Laskuoja | oja Iso-Köhköröön [1] |
Järvinumero | 35.162.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 100,5 m [1] |
Rantaviiva | 0,5 km [2] |
Pinta-ala | 0,01628 km² [2] |
|
Pikku-Köhkörö on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]
Ovaalin muotoisen järven pinta-ala on 1,6 hehtaaria ja sen halkaisija on 180 metriä. Järveen laskee yksi metsäoja ja sen luusua sijaitsee järven länsirannalla, josta saa alkunsa 200 metriä pitkä laskuoja Iso-Köhköröön.[1][2]
Järven rantaviiva on 0,5 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rannalle on rakennettu kolme loma-asuntoa.[1][2]