Tässä artikkelissa tutkimme Vihdanlammi:n laajaa ja monipuolista aihetta. Aloitamme kiehtovalle matkalle sen alkuperästä sen merkitykseen tänä päivänä, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin tätä tärkeää aihetta. Seuraavilla riveillä analysoimme erilaisia Vihdanlammi:een liittyviä näkökohtia, kuten sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Epäilemättä Vihdanlammi on kiehtova aihe, joka herättää kiinnostuksen kaikenikäisissä ja -taustaisissa ihmisissä, ja tässä artikkelissa pyritään syventämään sen merkitystä ja merkitystä.
Vihdanlammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Sammunjoen valuma−alue (35.18) |
Laskuoja | suo-oja Ruoholansuonojaan |
Järvinumero | 35.183.1.008 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 113,6 m [1] |
Pituus | 340 m [1] |
Leveys | 90 m [1] |
Rantaviiva | 0,746 km [2] |
Pinta-ala | 2,031 ha [2] |
Saaria | ei saaria |
|
Vihdanlammi on Pirkanmaalla Sastamalassa Sammaljoella sijaitseva järvi.[1]
Vihdanlammin pinta-ala on 2,0 hehtaaria ja sen pituus on 350 metriä ja leveys 80 metriä. Se sijaitsee Vihdanlamminkorvessa jyrkkärinteisien mäen juurella. Mäen rinteet kohoavat yli 20 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Järven rantaviiva on 0,75 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin soista metsämaastoa. Rannan tuntumassa on pari loma-asuntoa, joille johtaa tie Ekojärveltä.[1][2]
Vihdanlammi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Sammunjoen valuma-alueella (35.18). Järveen laskee muutama suo-oja. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 4,3 kilometriä pitkä laskuoja, joka yhtyy Ruoholansuonojaan. Tämä oja muuttuu pian Sammaljoeksi. Järven vedenpinnan korkeus on 113,6 metriä mpy.[2][1][3]
Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Wihdasjärvi” ja se on esitetty pienen suon keskellä sijaitsevana autiona erämaalampena.[4] Vuoden 1930 Tyrvään seudun taloudellisessa kartassa se on nimetön suolampi.[5] Vuonna 1961 julkaistussa peruskartassa on järven nimi nyt ”Vihtaslammi” ja soiden ojittaminen on kartassa päässyt alkuun Vihaslamminsuolla. Lammelle ei vieläkään tule tietä ja se on edelleen autiona.[6]