Masojärvi
Nykymaailmassa Masojärvi on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi ja herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Vuosien ajan Masojärvi on ollut eri alojen asiantuntijoiden keskustelun ja tutkimuksen kohteena. He pyrkivät ymmärtämään ja analysoimaan sen vaikutuksia eri alueilla. Olipa kyseessä historiallinen, tieteellinen, kulttuurinen tai sosiaalinen lähestymistapa, Masojärvi on herättänyt ihmisten uteliaisuutta ja huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa perehdymme Masojärvi:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutuksia nykyään.
| Masojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala, Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kuloveden alue (35.13) |
| Laskujoki | Masojoki [1] |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | noin 117 m [1] |
| Pituus | 350 m [1] |
| Leveys | 70 m [1] |
| Saaria | ei saaria |
 Masojärvi |
|
|
|
|
Masojärvi on laskettu järvi, joka sijaitsee Pirkanmaalla Sastamalan ja Nokian rajalla Mason kylässä.[1][2]
Maantieto
Aikaisempi järvi on kuivatettu niin pieneksi lammeksi, että se voidaan käytännöllisesti pitää kuivattuna. Jäljellä on metsäistä suota, avosuota ja luhtaan verrattavaa kosteikkoa. Avovesialueen pituus on 350 metriä ja parikymmentä metriä leveä. Se on kapeimmillaan vain järvialueen läpi virtaavan joen levyinen. Järveen laskee pelto- ja metsäojat, joista yksi on samalla Paskolammin laskuoja. Läpi virtaava joki kulkee entisen järven pohjaa myöten ja kääntyy Masojärvenkorven halki Mason kylän pelloille. Laskujoen nimi on Masojoki, joka muuttuu keskijuoksulla Viiteriojaksi ja alajuoksulla Kärppälänjoeksi. Nykykartassa alemman altaan kohdalla lukee Masojärvi.[1]
Kuivatun järven allas on kuivunut keskeltä metsäksi ja muodostaa siten kaksi syvempää allasta. Kummassakin altaassa on suota ja luhtaa. Jälkimmäiseen luhteikkoon on vuonna 1998 perustettu luonnonsuojelualue, joka kuuluu Natura 2000- verkostoon.[3][4]
Vesistösuhteita
Masojärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Piimäsjärven valuma-alueeseen (35.136) se kuuluu. Kosteikkoalueen ja kapean avovesialueen kautta on kaivettu johto-oja, jonka kautta vedenpinta saadaan pidettyä alhaalla. Järven vedenpinnan korkeus on noin 117 metriä.[1][5]
Historia
Kalmbergin kartastossa järven nimi oli kirjoitettu "Masajärvi". Masojärven vedenpinnan korkeutta laskettiin alemmaksi vuonna 1881. Järven historiallista kokoa voidaan arvioida esimerkiksi vuoden 1856 Kalmbergin kartastossa vertaamalla sen rantaviivaa kartan mittakaavaan. Järvi oli piirretty pitkäksi ja kapaeaksi. Järvi oli kaakossa kapeampi ja luoteessa leveämpi. Keskellä sijaitsi lahdelma, joka työntyi koilliseen. Mikäli järvi on piirretty oikein, olisi se ollut noin kilometrin pituinen ja suurimmillaan 200 metriä leveä.[6][7]
1960- ja 1970-luvuilla Masojärven laskussa paljastuneet maa-alueet olivat yhteensä 23 hehtaaria.[2]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Masojärvi, Tottijärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b Maaperäkartta: Lehti 2121 10, 2004, Geologian Tutkimuskeskus
- ↑ Nokia: Naturan ulkopuoliset alueet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sukanen, Lea: Osakasluettelon vahvistaminen Masojärvellä Sastamalassa (Arkistoitu – Internet Archive) (sisältää vesijätön kartan), Maanmittaushallitus
- ↑ Piimäsjärven valuma-alue (35.136) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.2.2025.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 257. (Kansatieteellinen arkisto 19) Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY
Aiheesta muualla
- Marjamäki, Anne: Kärppälän kyläsuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive), 2003