Iso Haukijärvi (Sastamala)
Nykymaailmassa Iso Haukijärvi (Sastamala) on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Iso Haukijärvi (Sastamala):llä on merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, ja se on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena kaikilla yhteiskunnan aloilla. Iso Haukijärvi (Sastamala):stä on tullut monien mielenkiinnon kohde ja huolenaihe sen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin, sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Iso Haukijärvi (Sastamala)-ilmiötä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri yhteyksissä. Globaalista näkökulmasta pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan laajemman ja kattavamman näkemyksen sen laajuudesta ja merkityksestä nykymaailmassa.
| Iso Haukijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Rautajoen valuma−a (35.134) |
| Tulo-ojia |
oja Pikkuisesta Haukijärvestä, oja Paskolammista |
| Laskuoja | oja Rautajokeen [1] |
| Järvinumero | 35.134.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 87 m [1] |
| Pituus | 520 m [1] |
| Leveys | 300 m [1] |
| Rantaviiva | 1,245 km [2] |
| Pinta-ala | 8,405 ha [2] |
| Saaria | ei saaria |
 Iso Haukijärvi |
|
|
|
|
Iso Haukijärvi on Pirkanmaalla Sastamalan Vammalassa Suotaalanmaalla sijaitseva järvi.[1]
Maantiede
Ison Haukijärven pinta-ala on 8,4 hehtaaria, ja sen pituus on 520 metriä ja leveys 300 metriä. Se on muodostunut Isontalonvuoren ja Haukivuoren väliseen notkoon. Järven rannat kallistuvat loivasti veteen. Järveen rajautuu kaksi peltopalstaa ja sinne on rakennettu seitsemän loma-asuntoa, jonne johtaa tiet Pohjanjärveltä.[1][2]
Vesistösuhteita
Iso Haukijärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Rautajoen valuma-alueeseen (35.134) se kuuluu. Sillä on neljä tulo-ojaa lähipelloilta ja soilta. Yksi tulo-oja on Pikku Haukijärven laskuoja ja läheisen Paskolammin vedet virtaavat myös Isoon Haukijärveen. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla, josta saa alkunsa 600 metriä pitkä laskuoja, joka yhtyy Rautajokeen Maajärven kohdalla. Järven vedenpinnan korkeus on 87,0 metriä ja Maajärvi alle 85 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta yli kaksi metriä.[2][1][3]
Historia
Järvi laskettiin vuonna 1852.[4] Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa oli järven ympäristöön raivattu suomaita nittymaaksi [5]. Vuoden 1930 Tyrvään seudun taloudellisessa kartassa osa näistä niityistä oli otettu viljelyyn, kuten oli tehty laskuojan verressa oleville niityille [6]. Vuonna 1961 julkaistussa peruskartassa peltopalstoja on aiempaa enemmän [7], mutta ei niin paljon kuin nykyään.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Iso Haukijärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 14.2.2025.
- ↑ Rautajoen valuma-alue (35.134) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.2.2025.
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 257. (Kansatieteellinen arkisto 19) Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855–1856
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. IV:4 Tyrvää. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1930. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 14.2.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2121 08 Karkku. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 14.2.2025.