Syväjärvi (Kiikka)
Tässä artikkelissa perehdymme Syväjärvi (Kiikka):n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Ilmestymisestään lähtien Syväjärvi (Kiikka) on vanginnut eri yleisöjen huomion ja synnyttänyt keskustelua, pohdiskelua ja ristiriitaisia tunteita. Vuosien varrella Syväjärvi (Kiikka) on osoittanut vaikutuksensa eri aloilla teknologiasta taiteeseen, mukaan lukien politiikka ja populaarikulttuuri. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Syväjärvi (Kiikka):n merkitystä nykymaailmassa ja sen mahdollisuuksia muuttaa ympärillämme olevaa todellisuutta.
| Syväjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kikkelänjoen valuma−alue (35.125) |
| Tulo-ojia |
Kravioja Kortejärvestä, Leppäkorvenoja |
| Laskuoja | Jyränoja Kaitajärveen [1] |
| Järvinumero | 35.125.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 77,9 m [1] |
| Pituus | 1,1 km [1] |
| Leveys | 650 m [1] |
| Rantaviiva | 2,878 km [2] |
| Pinta-ala | 35,292 ha [2] |
| Saaria | ei saaria |
 Syväjärvi |
|
|
|
|
Syväjärvi on Pirkanmaalla Sastamalan Kiikassa Kortejärvenmaalla sijaitseva järvi.[1][2]
Maantiede
Järven pinta-ala on 35,3 hehtaaria, sen pituus on 1,1 kilometriä ja leveys 650 metriä. Se on muodostunut maaston painanteeseen. Eteenkin etelärannan putoavat jyrkkinä suoraan veteen. Suntinpäänlahden molemmilla puolilla kohoaa kallioisia mäkiä 25–30 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Sen sijaan järven pohjoispuoliskon rannat ovat loivarinteisiä ja ne rajoittuvat kylän peltopalstoihin. Järven pohjoispäässä on rantaan ulottuva soistunut painauma, joka on ympäröity kuivatusojalla. Järven rantaviiva on 2,9 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Länsipuolella sijaitsee kaltevien peltorinteiden takana neljä kiinteästi asuttua maatilaa. Rannoille on rakennettu yli 20 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet Kiikasta tulevalta yhdystieltä 12955 tai Pehulasta yhdystieltä 12953.[1][2]
Vesistösuhteita
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kokemäenjoen yläosan alueella (35.12), jonka Kikkelänjoen valuma-alueeseen (35.125) se kuuluu.[3] Tulo-ojat tulevat Kortejärvenmaan pelloilta ja Kraviojaa myöten Kortejärvestä. Järven luusua sijaitsee järven itärannalla, josta saa alkunsa 1,7 kilometriä pitkä Jyränoja, joka laskee Kaitajärveen. Vedet päätyvät lopulta Kiimajärveen, josta ne laskevat Kikkelänjoen kautta Kokemäenjokeen Kiikassa.[1][2]
Historiaa
Daniel Ekmanin kartassa 1700-luvun alusta järven nimi kirjoitettiin "Sÿwajerfwi".[4]
Järven pintaa on aikoinaan laskettu alemmaksi.[5] Tämän voi myös todeta vertaamalla vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa olevaa järveä sen nykyiseen karttaan.[6]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Syväjärvi, Kiikka (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 1.2.2025.
- ↑ Syväjärvi (35.125.1.004) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 1.2.2025.
- ↑ Ekman, Daniel: Tyrvään karttoja, Vanhatkartat (suoraan karttaan numero 3), 1700-luvun alkupuoli
- ↑ Kejonen, Aimo & al.:Maaperäkartan selitys, karttalehti 2121 01, 2004
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: vihreälle kartalle (fc20050700.jpg), 1855-56