Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Kolmikoura (Kokemäki):n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme tämän aiheen kaikkia puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Kolmikoura (Kokemäki) on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena jo pitkään, ja tässä artikkelissa yritämme valaista sen merkitystä ja vaikutusta eri alueilla. Tuntemattomimmista näkökohdistaan käytännön sovelluksiinsa Kolmikoura (Kokemäki) on epäilemättä aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Valmistaudu siis sukeltamaan Kolmikoura (Kokemäki):n syvälliseen ja rikastuttavaan analyysiin.
Kolmikoura | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Satakunta |
Kunnat | Kokemäki |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
Laskuoja | oja Matinjärveen [1] |
Järvinumero | 35.152.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 58,4 m [1] |
Rantaviiva | 1,098 km [2] |
Pinta-ala | 5,156 km² [2] |
|
Kolmikoura on Satakunnassa Kokemäellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kauvatsanjoen valuma-alueen Sääksjärven alueeseen.[1]
Järven pinta-ala on 5,2 hehtaaria ja sen pituus on 250 metriä ja leveys 50 metriä. Järven luusua sijaitsee järven länsirannalla, josta saa alkunsa 300 metriä pitkä oja Matinjärveen, joka on 20 senttimetriä alempana. Järven rantaviiva on 1,1 kilometriä pitkä ja ranta on osin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa ja osin metsäistä suota. Järvien lähelle johtaa metsätie.[1][2]