Ojajärvi (Sastamala)
Tässä artikkelissa aiomme analysoida ja keskustella aiheesta Ojajärvi (Sastamala), aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Käsittelemme eri näkökulmista ja lähestymistavoista tärkeimpiä ja kiistanalaisimpia Ojajärvi (Sastamala):een liittyviä näkökohtia, jotta voimme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme sen vaikutuksia eri aloilla sekä sen vaikutuksia ja seurauksia. Samoin tarkastelemme asiaa koskevia erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä tarjoamalla kriittisen ja objektiivisen analyysin. Tämän analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Ojajärvi (Sastamala):stä ja sen merkityksestä nykyään.
| Ojajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Ekojen valuma−alue (35.137) |
| Laskuoja | Ojajärvenoja Harjastenojaan [1] |
| Järvinumero | 35.137.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 113,3 m [1] |
| Pituus | 530 m [1] |
| Leveys | 170 m [1] |
| Rantaviiva | 1,139 km [2] |
| Pinta-ala | 4,817 ha [2] |
| Saaria | ei saaria |
 Ojajärvi |
|
|
|
|
Ojajärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Ekojärvellä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantiede
Järven pinta-ala on 4,8 hehtaaria, ja sen pituus on 530 metriä ja leveys 170 metriä. Ojajärvi on muodostunut Aarininvuoren, Vastavuoren ja muiden mäkien väliseen painaumaan. Järven lähirannat ovat soistuvaa metsämaata paitsi luoteispäässä, jossa on avosuotakin. Järven rantaviiva on 1,1 kilometriä pitkä, ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Järven rannoilla ei ole kiinteää asutusta saatikka vapaa-ajan asuntoja. Ainoa tie on koillisrantoja seuraava kärrypolku, joka johtaa metsäautotieltä pellolle.[1][2]
Vesistösuhteita
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Ekojoen valuma-alueeseen (35.137) se kuuluu. Järvellä on vain kaksi pientä tulo-ojaa, ja sen luusua sijaitsee järven pohjoisrannassa, josta saa alkunsa viisi kilometriä pitkä Ojajärvenoja. Se kulkee osan matkastaan maan alla ja yhtyy lopulta Harjastenojaan, joka tunnetaan alajuoksulla Ekojokena. Järven vedenpinnan korkeus on 113,3 metriä ja Harjastenojalla noin 82,5 metriä mpy., joten pudotusta kertyy laskuojalle yli 30 metriä.[2][1][3]
Historia
Lukkari E. R. Lindstedt ja hänen kumppaninsa hakivat vuonna 1843 lupaa kuivattaa Ojajärvi, mutta ei tiedetä, vetivätkö he hakemuksensa takaisin. Vuonna 1848 Stormin kyläläiset hakivat lupaa kasketa Ojajärven rantoja ja saivat samana vuonna luvat kumpaankin hankkeeseen. Ojajärven vieressä olleen Paskolammen kuivattamisesta käytiin katselmus vuonna 1865, mutta asia vedettiin pois käsittelystä. Nykytiedon mukaan järven vedenpintaa on kuitenkin laskettu.[4][5]
Järvi on kutistunut neljännekseen alkuperäisestä Vatajan Järviän kyläläisten toimenpiteiden johdosta. Veden laskua varten kyläläiset perustivat ojayhtiön, joka kuivasi myös läheisen Paskolammin. Järveä kuivattiin vesijättömaan aikaansaamiseksi. Jättömaalla kasvatettiin järviruokoa, jota myytiin karjan tarpeisiin.[6]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Ojajärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 7.2.2025.
- ↑ Ekojoen valuma-alue (35.137) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.2.2025.
- ↑ Maaperäkartta: Lehti 2121 10, 2004, Geologian Tutkimuskeskus
- ↑ Turun maakunta-arkisto: Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Seija Levonoja: Otajärven historiaa. Lantulan aika, 3/2015, s. 6. Sastamala: Lantulan seudun kyläyhdistys.