Kankilammi (Ulvila)
Tänään haluamme käsitellä aihetta Kankilammi (Ulvila), joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi ja joka herättää suuren yleisön kiinnostuksen. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Kankilammi (Ulvila) on ollut keskustelun, pohdinnan ja tutkimuksen kohteena. Kautta historian Kankilammi (Ulvila) on vaikuttanut eri elämänalueisiin politiikasta kulttuuriin, ja sen merkitys on kasvanut jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme Kankilammi (Ulvila):n eri puolia, tarkastelemme sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutuksia nykyään. Toivomme, että tämä analyysi tarjoaa laajemman ja monipuolisemman kuvan Kankilammi (Ulvila):stä ja tarjoaa lukijoillemme syvemmän ymmärryksen tästä yleismaailmallisesti kiinnostavasta aiheesta.
| Kankilammi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Ulvila (Kullaa) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue |
Harjunpäänjoen v−a (35.14), Joutsijärven alue (35.143) |
| Laskuoja | Kankilamminoja Jylhäjokeen [1] |
| Järvinumero | 35.146.1.006 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 78,9 m [1] |
| Pituus | 400 m [1] |
| Leveys | 260 m [1] |
| Rantaviiva | 0,691 km [2] |
| Pinta-ala | 2,203 ha [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Kankilammi |
|
|
|
|
Kankilammi on Satakunnassa Ulvilan Kullaan Ahmauksella sijaitseva järvi.[1]
Maantiede
Kankilammin pinta-ala on 2,2 hehtaaria, ja sen pituus on 400 metriä ja leveys 260 metriä. Se sijaitsee Tokokankaalla maaston loivassa painanteessa. Järvi on ilmavalokuvien perusteella verrattain matala ja sen rannat ovat vesikasvillisuuden valtaamat. Sillä ei ole saaria. Järven rantaviiva on 0,69 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Se autio, vaikka järvelle pääsee metsäteitä pitkin joko Kullaan ja Lavian yhdystieltä tai valtatieltä 11.[1][2]
Vesistösuhteita
Kankilammi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Harjunpäänjoen valuma-alueella (35.14), johon Joutsijärven alue (35.143) kuuluu. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla soisella lahdella, josta saa alkunsa 4,5 kilometriä pitkä Kankilamminoja, joka jatkaa Liesojana, joka yhtyy Jylhäjokeen. Järven vedenpinnan korkeus on 78,9 metriä mpy.[2][1][3]
Historiaa
Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa on lampi piirretty nimellä ”Kangilampi”. lammen lounaispuolella sijaitsee samanniminen torppa.[4] Vuosiena 1928, 1934 ja 1955 julkaistuissa Porin seudun taloudellisissa kartoissa järven etelärantaan ulotuu pieni peltopalsta ja järven rannat ovat heinäniittyä. lahellä on kaksi muutakin maatilaa. Lammelta on aluksi kärrypolku Joutsijärvelle päin ja polut muille maatiloille, mutta polut levenevät kärrypoluiksi ja loputa autolla ajettaviksi teiksi.[5][6][7] Kahdessa aikaisemmassa talouskartassa puuttuu järven pohjoiseen työntyvä lahti, joka esiintyy vuoden 1955 kartassa. Mutta vuoden 1962 peruskartassa on järven rantaviiva muuttunut taas. Pohjoisen lahti on kadonnut taas ja järven ranta on vetäytynyt peltoalueelta. Laskuojassa on suon laidassa jyrkkien äyräisen karttamerkki, joka viittaisi järvenlaskun mahdollisuuteen. Samassa yhteydessä on pohjoispuolisella Halkeimenkivensuolla toteutettu suon ojitus.[8] Seudun maatilojen toiminta on lopetettu vuoden 1987 peruskartassa ja peltomaat on metsitetty. Myös lammen tila on säilynyt samana vielä vuoden 1987 peruskartassa. Lammen lähellä kulkee kuitenkin vielä metsäautotie entiseen tapaan.[9][10] Myöhemmin on lammen vedenpinnan korkeus palautettu lähelle aikaisempaa tilannetta.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i Kankilammi, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ Joutsijärven alue (35.143) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050700.jpg), 1855–1856
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. IV:3 Pori. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1928. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 30.3.2025.
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. 57 Pori. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1934. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 30.3.2025.
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. Pori 1134. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1955. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 30.3.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 1143 12 Kivijärvenmaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1962. .jpg Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 31.3.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 1143 12 Kivijärvenmaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1978. .jpg Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 31.3.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 1143 12 Kivijärvenmaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. .jpg Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 31.3.2025.