Saikkalanjoki

Nykymaailmassa Saikkalanjoki on ottanut perustavanlaatuisen roolin elämässämme. Löydöstään tai ilmestymisestään lähtien Saikkalanjoki on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan, kulttuuriin, talouteen ja teknologiaan. Sen vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti vaikuttaen suoraan tai välillisesti kaikkiin ihmisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Saikkalanjoki:n roolia jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja sen merkitystä nykymaailmassa. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Saikkalanjoki on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja on edelleen ajankohtainen aihe.

Saikkalanjoki
Maat Suomi
Maakunnat Pirkanmaa
Kunnat Sastamala
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Saikkalanjoen valuma−a (35.16)
Pinta-ala 210,66 km² [1]
Järvisyys noin 3,44 % [2]
Pääuoman pituus 44,2 km [1][a]
Pääuoman osuudet Otamusjoki ←Saikkalanjoki ←Karinjoki ←Hiusjoki ←Tomulanjoki ←Pukaranjoki ←Telalammi ←Vaivianoja ←Kiekonnevanjoen
Joen uoman kohteita
Alkulähde Mätikkö, Sastamala
  61°30.298′N, 23°1.25′E [3]
Laskupaikka Tupurlanjärvi, Sastamala
  61°29.658′N, 23°7.037′E [4]
Läpivirtausjärvet Myllylampi, Tiisalanlammi
Sivu-uomat Rätikkö Särkijärvestä,
oja Ahvenusjärvestä,
Jänninoja Jännistä
Taajamat Häijää, Uotsola
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 58,3 m [3]
Laskukorkeus 57,5 m [4]
Korkeusero 0,8 m
Pituus 6,129 km [1][5]
Leveys yli 5 m [1]
Kaltevuus 0,13 m/km
Keskivirtaama 2,2 m³/s (MQ) [6]
Muuta

Saikkalanjoki on Pirkanmaalla Sastamalan Mouhijärvellä virtaava noin 6 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa 44 kilometriä pitkän pääuoman alajuoksun osuuden. Joki on antanut Saikkalanjoen valuma-alueelle nimensä.[7][1][a]

Joen kulku

Saikkalanjoki on Mätikön laskujoki, joka virtaa Tupurlanjärven kautta Kuloveteen. Se on 5−15 metriä leveä ja joki virtaa esteettömästi vapaana. Sen ainoa koski on perattu jo aiemmin.[8] Joen rannat rajautuvat peltoon lähes koko matkalla lukuun ottamatta Tiisalan lammen yläpuolista osaa, Saikkalankoskea ja joen suistoaluetta. Rannoille on rakennettu vain näissä kohdissa.[7]

Mätikön luusua sijaitsee sen itärannalla kapenevan lahden pohjukassa. Joki virtaa verkkaisesti ja jo 350 metrin jälkeen se alittaa valtatien 11. Tien kohdalla joen pohjoisrannalla sijaitsee Uotsolan ja Suodenniemen vedenpuhdistamo, joka laskee vedet Saikkalanjokeen. Noin 2,4 kilometrin kohdalla aukeaa jokilaaksoon tasanne, jossa sijaitsee 140 metriä pitkä Tiisalanlampi. Joki virtaa lammen läpi ja jatkaa 1,8 kilometriä Myllylammille, joka on 180 metriä pitkä. Myllylammi on Saikkalankosken alapuolinen suvanto. Koski on perattu ja esimerkiksi melottavissa. Kosken niskan kohdalla joen ylittää korkealla sillalla seututie 249. Joki virtaa Myllylammin jälkeen enää 1,6 kilometriä. Tällä matkalla se alittaa kylätien Teilinahteella Reinilän kohdalla. Joki jatkaa matkaansa suistoon, joka on mataloitunut ja ruohottunut.[7][5]

Jokeen laskee joitakin ojia. Jänninoja, joka on Jännin, Sorvijärven ja Matolammin yhteinen laskuoja, laskee vasemmalta Tiisalanlammin alapuolelle. Tästä 270 metriä alajuoksulle yhtyy oikealta Ahvenusjärven ja Ujalammin yhteinen laskuoja. Teilinahteen alapuolella laskee vielä Särkijärven oja vasemmalta.[7]

Tupurlanjärvi on Kuloveden mukana säännöstely ja sen vedenpinnan korkeus seuraa Kuloveden pinnankorkeutta. Kuloveden keskikorkeus on 57,5 metriä ja kun Mätikön pinnankorkeus on 58,3 metriä mpy., kertyy Saikkalanjoelle pudotusta vain 0,80 metriä.[7]

Virkistyskäyttö

Joki on osa pitkää melontareittiä.

Vesiensuojelu

Jokea kuormittavat haja-asutus, joka vaikuttaa veden laatuun valuma-alueen eri kohdissa. Jokea reunustavat pellot lisäävät kuormitusta omalta osaltaan. Joen luusuassa sijaitseva jätevedenpuhdistuslaitos laskee puhdistetut vedet jokeen. Vuonna 2002 sai Mouhijärven kunta Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta luvan joen kunnostukseen ja perkaukseen, joka toteutettiin vuonna 2003. Perkauksella tarkoitettiin lähinnä joen pohjan ruoppaamista.[8]

Joki on jo Mätikön rehevyydestä johtuen luonnontilaa rehevämpi joki, jonka happipitoisuus laskee kesän alivirtaaman aikana. Joen vesi on sameaa ja sen tila tyydyttävä [9].[8]

Kalasto

Kalalajeista yleisin on särki. Sen lisäksi tavataan yleisenä myös hauki, ahven ja kuha. Tupurlanjärvellä elävä toutain saattaa lisääntyä Saikkalanjoessa. Vuosituhannen vaihteen rapurutto tuhosi kotimaisen jokiravun kannan lähes kokonaan. Lisäistutukset vuosina 2007 ja 2008 ei ole kasvattanut sen kantaa.[8]

Historiaa

Joen syntyminen

Kallioperässä oleva pitkä murros on syynä siihen, että Saikkalanjoki kulkee pitkään lähes suoraan. Jääkauden loputtua mannerjäätikön sulamisvedet huuhtoivat pitkän itä-länsi-suuntaisen murroksen puhtaaksi ja näin murroksesta tuli keskimäärin 50 metriä syvä. Murroksessa sijaitsevat suorassa linjassa nykyiset Myllyoja, Mätikkö, Saikkalanjoki, Tupurlanjärvi, Otamusjoki ja Piikkilänjärvi. Jääkauden jälkeiset sedimentit kerrostuivat tähän murroslaaksoon ja se sai nykyisen savikerrostumansa.[10]

Yoldianmeren aikana koko seutu oli veden alla, mutta seudun korkeimmat huiput nousivat pinnalle Ancylusjärven alkuaikana ja loputkin mäet kauden loppuaikana. Kun Itämeri muuttui Litorinamereksi, oli merenpinta noin 66–67 metrin korkeudella. Saikkalanjoen laakso oli tuolloin itään aukeava merenlahti, joka ulottui pitkälle sisämaahan. Jokilaakso maatui seuraavien vuosisatojen aikana maankohoamisen takia.[10]

Ihmistoimintaa

Joen muotoja piirrettiin tarkasti vuoden 1795 Isojaon karttoihin ja 1840−luvun pitäjänkarttoihin. Niistä voi päätellä, että jokea on perattu karttojen piirtämisen jälkeen. Jänninjärven laskuoja yhtyy kartoissa Saikkalanjokeen silloiseen Lammiin eli nykyiseen Tiisalanlammiin, joka oli tuolloin paljon nykyistä suurempi. Lammin pohjaa viljellään nykyään peltona, mutta tuolloin lammen ympäristö oli laidunnettavaa tulvaniittyä. Mätikön vedenpinnan lasku näkyy edellä mainituissa kartoissa siten, että se on lyhentynyt.[11]

Rienilän kohdalla olevan sillan lähellä teilattiin ihmisiä niin sanotun Teilinkiven luonna.[12] Myllylammi on saanut nimensä Saikkalankoskessa olleesta vesimyllystä, joka rakennettiin 1912. Tuolloin kosken putoamiskorkeus oli 3,1 metriä.[6]

Saikkalanjoen valuma-alue

Pääartikkeli: Saikkalanjoen valuma-alue

Saikkalanjoki sijaitsee Saikkalanjoen valuma-alueella (vesistöaluetunnus 35.16), joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä (35) Kokemäenjoen alueeseen (35.1). Valuma-alueen rajana on Otamusjoen silta, jossa toisen jakovaiheen vesistöalue vaihtuu Kuloveden alueeseen (35.13). Saikkalanjoen valuma-alueen pinta-ala on 261,50 neliökilometriä ja sen järvisyys on 3,44 %. Saikkalanjoki kuuluu valuma-alueensa pääuomaan. Saikkalanjoessa on sen arvioitu keskivirtaama (MQ) noin 2,2 kuutiometriä sekunnissa [6].[2][13][2]

Huomioita

  1. ↑ a b Valuma-alueen pääuoma on mitattu Paikkatietoikkunassa, jossa on käytettävissä vesistöviranomaisten määrittämiä joenuomien eri osuuksien pituuksia. Pituuden arviointi on selostettu artikkelin Saikkalanjoen valuma-alueen kappaleessa ”Pääuoman kulku ja sen pituus”.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Saikkalanjoki, joensuu Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 31.3.2025.
  2. ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  3. ↑ a b Saikkalanjoki, lähde, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  4. ↑ a b Saikkalanjoki, suisto, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  5. ↑ a b OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.1.2015.
  6. ↑ a b c Koski-inventointi. (Vesihallituksen julkausuja nro 188, s. 122) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
  7. ↑ a b c d e Saikkalanjoki, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  8. ↑ a b c d Alajoki, Hanna & Holsti, Heikki: Suodenniemen kalastusalueen virtavesi- ja vaellusestekartoitus (Arkistoitu – Internet Archive), 2012, Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry
  9. ↑ Veden laatu: taulukko (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ a b Kejonen, Aimo & al.:Maaperäkartan selitys, karttalehti 2121 12, 2004
  11. ↑ Jussila, Timo: Tiisalantien kevyenliikenteenväylän välillä Tiisala-Saikkala muinaisjäännösselvitys (Arkistoitu – Internet Archive), Sastamala, 2012, Mikrolitti Oy
  12. ↑ Starkman, Virpi: Teilikiven hurja historia (Arkistoitu – Internet Archive), Paikallissanomat
  13. ↑ Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.3.2025.

Aiheesta muualla

Kokemäenjoen alue (35.1)
Kokemäenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 35)Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9)
Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat:Kuutilonojan valuma-alue (83.041) • Pietniemenojan valuma-alue (83.039) • Lahdenojan valuma-alue (83.033) • Harjajuovan–Pinkjärven valuma-alue (83.027) • Eurajoen vesistö (34) • Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Karvianjoen vesistö (36) • Kellahdenojan valuma-alue (83.046)
Kokemäenjoen alaosan alue (35.11)Kokemäenjoki • Pappilanjärvi
Kokemäenjoen yläosan alue (35.12)
noin 20 kohdetta
Kokemäen alue (35.121)Palojärvi • Pitkäjärvi
Karhiniemen alue (35.122)Takajärvi • läntinen Ollijärvi • itäinen Ollijärvi • Maalisjärvi • Valkeajärvi • Lamminjärvi • Kynsijärvi
Keikyän alue (35.123)Kilpijoki • Lammijärvi
Luojoen valuma-alue (35.124)Luojoki • Tyrisevä • Kivijärvi
Kikkelänjoen valuma-alue (35.125)Kikkelänjoki • Kiimajärvi • Lamminjärvi • Kaitajärvi • Syväjärvi • Kortejärvi
Raijalanjoen valuma-alue (35.126)Raijalanjoki • Raijalanjärvi (kuivatettu järvi)
Sonnilanjoen valuma-alue (35.127)Sonnilanjoki
Kuloveden alue (35.13)
noin 80 kohdetta
Rautaveden alue (35.131)Liekovesi • Rautavesi • Riippilänjärvi • Nohkuanjärvi • Hurttionjärvi • Potkujärvi • Sorvijärvi • Kalatonjärvi • Kakkurilammi • Suolijärvi
Kuloveden lähialue (35.132)Kulovesi • Teernijärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Taulajärvi • Launiasjärvi • Ruutana • Ylinenjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Hyyryjärvi • Pieni Kakkurijärvi
Vaunujoen valuma-alue (35.133)Vaunujoki • Kyynärjärvi • Joutsijärvi • Miekkajärvi • Iso-Lattio • Kotajärvi • Valkeajärvi • Humalisjärvi • Himmaa • Tervalammi • Pikku-Lattio
Rautajoen valuma-alue (35.134)Rautajoki • Pääjärvi • Saarijärvi • Iso-Poikkelus • Iso Haukijärvi • Pikku haukijärvi • Salosjärvi • Pikku-Poikkelus • Kuolemanjärvi • Kaivolammi • Mustalammi • Paskolammi • Rajalammi • Saarilammi
Heinijärven valuma-alue (35.135)Heinijärvenoja • Heinijärvi • Ylinen Ritajärvi • Alinen Ritajärvi • Anijärvi • Valkeajärvi • Hanhijärvi • Hornionjärvi • Alinen Heinijärvi • Kaitajärvi • Perkojärvi • Maholammi • Lamminjärvi • Ritarijärvi • Laihalammi • Paskolammi • Pikkujärvi • Vähäjärvi
Piimäsjärven valuma-alue (35.136)Kärppälänjoki • Ylinen Piimäsjärvi • Alinen Piimäsjärvi • Paskolammi • Korvalammi • Masojärvi
Ekojoen valuma-alue (35.137)Ekojoki • Ekojärvi • Pitkäjärvi • Kiimajärvi • Kotojärvi • Ojajärvi • Herajärvi • Korvalammi • Pikku Kiimajärvi
Ylistenjärven valuma-alue (35.138)Pesurinoja • Ylistenjärvi • Tapiolanjärvi • Keskistenjärvi
Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14)
noin 60 kohdetta
Kaasmarkun alue (35.141)Harjunpäänjoki • Haukijärvi
Kullaan alue (35.142)Levajärvi • Pitkäselkä • Salmijärvi • Keijärvi • Pirttijärvi • Kivijärvi • Kotajärvi • Rottajärvi • Sahalahti • Pikku Salmijärvi
Joutsijärven alue (35.143)Joutsijärvi • Tuurujärvi • Ruonajärvi • Rekitaipaleenjärvi • Kakkuri • Särkijärvi • Kielijärvi • Ahvenlammi
Pyhäjärven alue (35.144)Palusjärvi • Pyhäjärvi • Palojärvi
Tyvijoen valuma-alue (35.145)Iso-Lankko • Tyvijärvi • Kärkijärvi • Koukkulammi • Alinen Lahnajärvi • Haukijärvi • Kourijärvi • Veikkojärvi • Pikkujärvi • Kalajärvi • Pieni Haukijärvi • Osalammi • Rottalammi • Housulammi • Alinen Mustajärvi • Valkoinenlammi • Iso-Löytty • Ylinen Mustajärvi • Ahvenlammi • Löytty • Vähä-Lankko • Keidaslammi • Kortejärvi
Jylhäjoen valuma-alue (35.146)Saarijärvi • Keksalmi • Vähä-Saarijärvi • Vähä Lutajärvi • Tielammit • Kankilammi
Juupajoen valuma-alue (35.147)Juupajoki • Pitkäjärvi • Juupajärvi • Katinhäntä
Kovelinojan valuma-alue (35.148)Iso-Huilu • Vähä-Huilu • Ahvenjärvi
Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15)
noin 100 kohdetta
Kauvatsanjoen alaosan alue (35.151)Ala-Kauvatsan joki • Puurijärvi • Lievijärvi • Aurajärvi • Pätkysjärvi • Tervajärvi
Sääksjärven alue (35.152)Sääksjärvi • Haukijärvi • Kannusjärvi • Matinjärvi • Sammakkalahti • Kolmikoura
Piilijoen alue (35.153)Jaaranjoki • Kiikoisjärvi
Kiikoisjoen alue (35.154)Kiikoisjoki • Kuorsumaanjärvi • Jättijärvi • Jattujärvi • Karhujärvi • Kaivantojärvi
Mouhijärven alue (35.155)Mouhijärvi • Kourajärvi • Iso Suksijärvi • Kankaanjärvi • Jyrmysjärvi • Suodenjärvi • Kailojärvi • Paisjärvi • Ylinen Vehkajärvi • Valkjärvi • Sammalusjärvi • Hiki-Suittu • Kuusjärvi • Alinen Vehkajärvi • Iso-Ympyriäinen • Onkijärvi • Kiivana • Vahlonen • Alinen Laisjärvi • Pahalammi • Ylinen Laisjärvi • Pirttijärvi • Irriäisjärvi • Pikku-Ympyriäinen • Pohjusjärvi • Paskalmmi
Sävijoen alue (35.156)Sävijärvi • Majavesi • Leppälammi • Katosjärvi • Raistamojärvi • Mustajärvi • Tervajärvi • Haukijärvi • Torisevanjärvi • Lamminjärvi • Viljamaanjärvi • Keskinen-Pylppynä • Saarijärvi • pohjoinen Sävilampi • Mustajärvi • Latvajärvi • Alinen-Pylppynä • eteläinen Sävilampi • Leppälammi • Holmajärvi • Heinilampi • Kilpijärvi • Majaniemenjärvi • Ylinen-Pylppynä • Valkujärvi • Vähä Latvalampi • Mullijärvi • Pikkulammi • Kalatonlampi • Kalhunjärvi • Kummijärvi • Kalatonjärvi • Pikkujärvi
Rukajoen valuma-alue (35.157)Lutajärvi • Lutalammi
Märkäjärven alue (35.158)Märkäjärvi • Makkosselkä • Kirjasjärvi • Hirvonjärvi • Matalajärvi • Syväjärvi • Alinen Maajärvi • Ylinen Maajärvi • Valkijärvi • Pirttijärvi • Pikkujärvi • Mustajärvi
Vesajärven valuma-alue (35.159)Vesajärvi • Ihananjärvi • Kirkkojärvi • Nahkalammi • Paalejärvi • Ahvenlammi • Lamminjärvi
Saikkalanjoen valuma-alue (35.16)
noin 50 kohdetta
Saikkalanjoen alaosan alue (35.161)Saikkalanjoki • Tupurlanjärvi • Kelhäjärvi • Särkijärvi • Ahvenusjärvi • Kankari • Ahmausjärvi • Sorvijärvi • Vähäjärvi • Kalliojärvi • Iilijärvi • Jänni • Pahalammi • Vatajanlammi • Ilveslammit • Lamminjärvi • Matolammi • Ruutananlammi • Ujalammi
Mätikön alue (35.162)Mätikkö • Siilijärvi • Iso-Köhkörö • Lamminjärvi • Pikku-Köhkörö
Hahmajärven alue (35.163)Hyynilänjoki • Hahmajärvi • Mustajärvi • Iso-Hustu • Valkijärvi • Haimalainen • Pikku-Hustu
Kirkkojärven valuma-alue (35.164)Kirkkojärvi • Ahvenjärvi • Kallojärvi • Hikijärvi • Leivinlammi
Kortejärven valuma-alue (35.165)Kortejärvi • Tyynysjärvi • Hyynilänjärvi • Alinen Äimäjärvi • Ylinen Äimäjärvi • Ruskeenjärvi • Pohjasjärvi
Kyröjoen valuma-alue (35.166)Alhonjärvi • Käkijärvi • Kintusjärvi • Tervajärvi • Ala-Tervajärvi
Sarkolanjoen valuma-alue (35.17)
noin 20 kohdetta
Sarkolanjoen alue (35.171)Lanajoki • Murtoonjärvi • Siukolanjärvi
Suonojärven alue (35.172)Suonojärvi • Kivijärvi • Iso-Hyyhönen • Saarijärvi • Lampijärvi • Kyynäräjärvi • Rekujärvi Valkijärvi • Löyttyjärvi • Vahtolammi • Pikku-Hyyhönen • Kaakkolammi
Järviönsuonojan valuma-alue (35.173)Iso Oravajärvi • Ruokojärvi • Mustajärvi
Sammunjoen valuma-alue (35.18)Sammunjoki • Ruokojärvi • Sammakkajärvi • Lailujärvi • Pikku Murtojärvi • Murtojärvi • Iso-Kuovanen • Vihdanlammi • Hanhijärvi • Houhajärvi
Tattaranjoen valuma-alue (35.19)Tattaranjoki • Leistilänjärvi • Harolanjärvi • Hiirijärvi