Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja syventää aihetta Mustajärvi (Sävi, länsi) ja tarkastella sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Mustajärvi (Sävi, länsi) on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena viime vuosina, ja sen merkitys kasvaa edelleen nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme sekä Mustajärvi (Sävi, länsi):n myönteisiä että negatiivisia puolia, sen vaikutusta eri yhteyksissä sekä sitä, kuinka se muokkaa ja ajaa muutoksia ympäristössämme. Pyrimme kriittisesti ja objektiivisesti valaisemaan tätä arkielämäämme niin paljon vaikuttavaa asiaa.
Mustajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa, Satakunta |
Kunnat | Sastamala, Pori (Lavia) |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
Laskuoja | oja Lumiaisojaan [1] |
Järvinumero | 35.156.1.009 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 106,7 m [1] |
Rantaviiva | 1,396 km [2] |
Pinta-ala | 0,09363 km² [2] |
|
Mustajärvi on Pirkanmaalla Sastamalan ja Satakunnan Porin (entinen Lavia) rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kauvatsanjoen valuma-alueen Sävijoen alueeseen.[1]
Järven pinta-ala on 9,4 hehtaaria ja sen pituus on 500 metriä ja leveys 300 metriä. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla, josta saa alkunsa noin kaksi kilometriä pitkä laskuoja Lumiaisojaan, joka yhtyy alempana Sävijokeen.[1][2]
Järven rantaviiva on 1,4 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin soistunutta metsää, mutta lännessä ja etelässä ranta rajautuu moreeni- ja kalliopohjaiseen metsämaastoon. Rannoille on rakennettu viisi loma-asuntoa, joille johtaa tie Laviasta ja Torisevanmaalta.[1][2]