Takajärvi (Kokemäki)
Tässä artikkelissa puhumme Takajärvi (Kokemäki):stä, aiheesta, joka on ollut viime vuosina suuren kiinnostuksen ja keskustelun kohteena. Takajärvi (Kokemäki) on vanginnut sekä tutkijoiden, ammattilaisten että harrastajien huomion, eikä se ole yllättävää, kun otetaan huomioon sen vaikutus niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin yhteiskunta, kulttuuri, teknologia ja talous. Seuraavilla riveillä tutkimme Takajärvi (Kokemäki):n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen, paljastamme sen monimutkaisuuden ja tarjoamme kattavan kuvan tästä kiehtovasta aiheesta. Olemme varmoja, että tämän artikkelin loppuun mennessä olet saanut syvällisemmän tiedon ja arvostuksen Takajärvi (Kokemäki):stä.
| Takajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Kokemäki |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) |
| Laskuoja | oja Kynsijärveen [1] |
| Järvinumero | 35.122.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 55,9 m [1] |
| Pituus | 230 m [1] |
| Leveys | 180 m [1] |
| Rantaviiva | 0,749 km [2] |
| Pinta-ala | 3,173 ha [2] |
| Saaria | ei saaria |
 Takajärvi |
|
|
|
|
Takajärvi on Satakunnassa Kokemäellä Kynsikankaan ja Plättilänmaan välissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Karhiniemen alueeseen.[1][2]
Maantiede
Ovaalin muotoisen järven pinta-ala on 3,2 hehtaaria, se on 230 metriä pitkä ja 180 metriä leveä. Järvi sijaitsee paljon suuremmassa kosteikkoalueessa, joka on kasvamassa umpeen. Kosteikon pinta-ala on moninkertainen järven vesialaan verrattuna. Järven rantaviiva on 0,75 kilometriä pitkä ja ranta on avosuota. Suon molemmin puolin kulkee metsätiet, jotka johtavat Kokemäen ja Kauvatsankylän yhdistävälle yhdystielle 2470.[1][2]
Järven kosteikkoon johtaa monet suo-ojat. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 5,8 kilometriä pitkä laskuoja. Laskuoja on kostekon alueella kapea mutkitteleva uoma, mutta metsämaastossa sen muuttuu johto-ojaksi. Lopulta se on yhdistyy metsäojien verkostoon, joka johtaa Kynsijärveen. Sieltä vedet jatkavat Kynsijärvenojassa ja yhtyvät Kokemäenjokeen Kynsikankaalla.
Historiaa
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven nimenä oli "Takojärvi". Kartan mukaan järvi oli nykyistä suurempi ja muodoltaan pitkänomainen, kun se on nykyään pyöreä. Kartassa ei näkynyt Takajärvestä alkavaa puroa, jollainen sillä on nykyään. Vuonna 1869 tehtiin tutkimus järven laskemiseksi. Talollinen Karl Kustaa Oittisen käytti tutkimuksen tietoja tehdessään vuonna 1871 anomusta järvenlaskun suorittamiseksi. Totetutetun järvenlaskun tarkoituksena oli hankkia lisää heinäniittyjä karjan rehuksi, kuten siihen aikaan oli tavallista.[3][4][5]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Takajärvi, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 11.12.2014.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: vihreälle kartalle (fc20050700.jpg), 1855-56
- ↑ Turun maakunta-arkisto: järvenlasku (Arkistoitu – Internet Archive), 1871
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 258. (Kansatieteellinen arkisto 19) Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY