Tervetuloa tähän artikkeliin, joka käsittelee Iso-Ympyriäinen:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Seuraavissa kappaleissa tutkimme Iso-Ympyriäinen:n eri puolia sen historiasta sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten mielipiteitä Iso-Ympyriäinen:stä. Tämä artikkeli on epäilemättä tilaisuus syventyä aiheeseen, joka koskee meitä kaikkia ja joka kutsuu meitä pohtimaan tärkeitä asioita jokapäiväisessä elämässämme.
Iso-Ympyriäinen | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
Laskuoja | oja Pikku-Ympyriäiseen [1] |
Järvinumero | 35.155.1.010 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 86,9 m [1] |
Rantaviiva | 0,808 km [2] |
Pinta-ala | 0,04315 km² [2] |
|
Iso-Ympyriäinen on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kauvatsanjoen valuma-alueen Mouhijärven alueessa suoraan Mouhijärveen laskevaan valuma-alueeseen.[1]
Ovaalin muotoisen järven pinta-ala on 4,3 hehtaaria ja sen halkaisija on 220 metriä. Järven luusua sijaitsee järven itärannalla, josta saa alkunsa 400 metriä pitkä laskuoja Kailojärveen. Järvien välillä on lähes kolme metriä korkeuseroa. Kailojärvi laskee Kailojärvenojaa ja Karhunojaa myöten Mouhijärveen. Tulo-ojina ovat ympäröivän suon ojat, jotka yhdistävät järven Pikku-Ympyriäiseen. Näiden järvien korkeusero on vain 30 senttimetriä.[1][2]
Järven rantaviiva on 0,81 kilometriä pitkä ja ranta on kokonaan metsäistä ojitettua soita, joita kutsutaan Ympyriäisnevoiksi. Rannalle ei ole rakennettu asuntoja eikä sinne johda teitä.[1][2]
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Ympyriäinen".[3]