Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Joutsijärvi (Sastamala):n kiehtovaan maailmaan, tutkimalla sen eri puolia, sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutusta elämäämme. Opimme sen historiasta, sen sovelluksista ja siitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Joutsijärvi (Sastamala) on aihe, joka herättää monien kiinnostuksen, sillä sen merkitys kattaa eri alueita tieteestä populaarikulttuuriin. Tämän artikkelin kautta toivomme tarjoavamme kattavan yleiskatsauksen Joutsijärvi (Sastamala):stä ja tarjota lukijoillemme syvemmän käsityksen tästä tällä hetkellä erittäin tärkeästä näkökulmasta.
Joutsijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Vaunujoen valuma−alue (35.133) |
Tulo-oja | oja Tervalammilta |
Laskuoja | oja Miekkajärveen [1] |
Järvinumero | 35.133.1.007 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 102,6 m [1] |
Pituus | 740 m |
Leveys | 320 m |
Rantaviiva | 1,892 km [2] |
Pinta-ala | 15,087 ha [2] |
Saaria | 1 |
|
Joutsijärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Vammalan pohjoispuolella Lakkiniemellä sijaitseva järvi.[1][2]
Joutsijärven pinta-ala on 15,1 hehtaaria, sen pituus on 740 metriä ja leveys 320 metriä. Se on muodostunut mäkien väliseen painaumaan ja sitten se on soistunut luoteiselta puolelta. Järvessä on yksi luotomainen saari. Joutisjärven rantaviiva on 1,9 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rantaan on rakennettu neljä vapaa-ajan asuntoa, joille johtaa tiet Lakkiniemeltä.[1][2]
Joutsijärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Vaunujoen valuma-alueeseen (35.133) se kuuluu. Siihen laskee neljä suo-ojaa. Järven luusua sijaitsee järven luoteisrannalla, josta saa alkunsa kaksi kilometriä pitkä laskuoja Miekkajärveen. Järven vedenpinnan korkeus on 102,6 metriä ja Miekkajärvellä 97,3 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta 5,3 metriä.[2][1][3]
Vuonna 1961 julkaistussa peruskartassa on järven länsirannan suolla pieni rakennus. Mouhijärven ja Karkun kuntaraja ylittää järven ja yksi sen rajapyykeistä sijaitsee sen luusuassa. Järvi on tuolloin vielä autio.[4]