Ahmausjärvi
Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Ahmausjärvi, aihe, josta on tullut viime vuosina merkitystä. Ahmausjärvi on aihe, joka kiinnostaa monia eri syistä, joko yhteiskuntaan, talouteen tai ympäristöön kohdistuvien vaikutustensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Ahmausjärvi:n eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyään. Analysoimme myös, kuinka Ahmausjärvi on synnyttänyt keskustelua ja kiistoja, sekä mahdollisia ratkaisuja ja tulevaisuudennäkymiä. Toivomme, että tämä artikkeli on hyödyllinen resurssi niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin Ahmausjärvi:tä ja sen vaikutuksia nykymaailmassa.
| Ahmausjärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) |
| Laskuoja | Ahmausoja [1] |
| Järvinumero | 35.161.1.007 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 95,2 m [1] |
| Rantaviiva | 1,781 km [2] |
| Pinta-ala | 0,12499 km² [2] |
 Ahmausjärvi |
|
|
|
|
Ahmausjärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Häijään Perämaalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]
Maantiede
Järven pinta-ala on 12,5 hehtaaria ja sen pituus on 750 metriä ja leveys 250 metriä. Järveen laskee pari pelto-ojaa, joista toinen, nimeltään Kelhänoja, on samalla Kelhäjärven laskuoja. Sen luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 4 kilometriä pitkä Ahmausoja, joka yhtyy alajuoksulla Karpalistonjokeen. Tämä laskee Tupurlanjärveen.[1][2]
Järven rantaviiva on 1,8 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rannoilla on neljä tilaa ja lukuisia loma-asuntoja, joille johtaa tiet Häijäästä. Hämeenkyrön raja kulkee aivan järven pohjoispuolella ja järven länsi- ja eteläpuolella on luonnonsuojelualueet.[1][2]