Saikkalanjoen valuma-alue
Saikkalanjoen valuma-alue:n laajasta kirjosta löytyy laaja valikoima aiheita, lähestymistapoja ja näkökulmia. Olipa kyseessä historiallisen henkilön elämän ja työn tutkiminen, tietyn alueen ajankohtaisten haasteiden analysointi tai merkittävän päivämäärän vaikutusten pohtiminen, Saikkalanjoen valuma-alue kutsuu meidät uppoutumaan mahdollisuuksien universumiin. Tämän artikkelin kautta lähdemme kiehtovalle matkalle, jonka avulla voimme löytää, oppia ja pohtia Saikkalanjoen valuma-alue:tä eri näkökulmista.
| Saikkalanjoen valuma-alue (2. jakovaihe: 35.16) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| 1. jakovaihe | Kokemäenjoen alue (35.1) |
| 2. jakovaihe | Saikkalanjoen valuma−alue (35.16) |
| Vesistöjako |
Saikkalanjoen alao. alue (35.161), Mätikön alue (35.162), Hahmajärven alue (35.163), Kirkkojärven valuma-alue (35.164), Kortejärven valuma-alue (35.165), Kyröjoen valuma-alue (35.166). |
| Laskujoki | Otamusjoki |
| Pääuoma | ←Saikkalanjoki ←Karinjoki ←Hiusjoki ←Tomulanjoki ←Pukaranjoki ←Telalammi ←Vaivianoja ←Kiekonnevanjoen |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 261,5 km² [1] |
| Järvisyys | 3,44 % [1] |
| Alueen pituus | 25 km [2] |
| Alueen leveys | 20 km [2] |
| Pääuoma | 44,2 km [2][a] |
 Otamusjoki laskee Kuloveden Piikkilänjärveen. |
|
|
|
|
Saikkalanjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.16) on Kokemäenjoen vesistössä (35) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Sen laskujoki on Otamusjoki, joka laskee Kokemäenjoen vesistön pääuomaan Kuloveteen Sastamalassa Mouhijärven Salmissa. Kulovesi kuuluu laskukohdassa Kuloveden alueen (35.13) Kuloveden lähialueeseen (35.132).[3][4][5]
Valuma-alueen kuvaus
Vesistöalueen sijainti
Vesistöalue alkaa Hämeenkyrön ja Ikaalisten väliseltä rajalta Hämeenkankaalta ja päättyy Sastamalan ja Nokian rajan läheisyyteen Kuloveteen. Valuma-alue sijaitsee Pirkanmaalla lähinnä Hämeenkyrössä ja Sastamalassa, mutta vähäisiä alueita ulottuu myös Ikaalisten ja Nokian puolelle. Valuma-alue on 25 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 261,50 neliökilometriä (tai 257,17 km² [2]) ja järvisyys 3,44 %.[1] Saikkalanjoen valuma-alue sijaitsee Kokemäenjoen alueen (35.1) koillisreunassa. Sitä reunustaa etelässä Kuloveden alue (35.13), ja vedenjakajan takana sijaitsevat lounaassa Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15), lännessä Karvianjoen vesistö (36), sekä pohjoisessa että idässä Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5).[5][2][3]
Pääuoman kulku ja sen pituus
Saikkalanjoen valuma-alueen laskujoki on Otamusjoki, joka on Tupurlanjärven lasku-uoma Kuloveden Piikkilänjärveen. Piikkilänjärvi on Kuloveden lahti. Tupurlanjärveen laskee Mätiköstä alkava Saikkalanjoki. Mätikköön tulevat Kirkkojärvestä alkava Myllyoja (valuma-alueen pinta-ala 41,34 km²) ja Karinjoki (145,79 km²), joten pääuomaan otetaan mukaan Karinjoki. Karinjoki muuttuu ylempänä Hiusjoeksi, johon yhtyy pienempi Nurmijoki (22,71 km²). Hiusjoki alkaa Lamminjärvestä, jonne Hahmajärvestä alkava Tomulanjoki laskee. Hahmajärveen laskee vuorostaan Pukaranjoki, jonka valuma-alueen pinta-ala 95,63 km². Hieman ylempänä Pukaranjokeen yhtyy luoteesta tuleva Kyröjoki (41,55 km²), kun Pukaranjoella on tässä kohtaa vielä yläpuolista valuma-aluetta 48,02 km². Vaikka latvahaarat ovat lähes yhtä voimakkaat, valitaan edelleen pääuomaan Pukaranjoki. Pukaranjoen latvoilla on uoman nimeksi annettu Telalammi, sen yläpuolella Vaivianoja ja lopuksi koillisesta tuleva Kiekonnevanjoki.[2]
Pääuoman eri osuuksilla on huomattavan monta eri nimeä. Nimet vaihtuvat välissä olevien järvi kohdalla, mutta Hiusjoen muuttumista Karinjoeksi tapahtuu järvien välisessä uomassa. Vaihtumiskohtaa ei tässä tiedetä. Pääuoman pituus Otamusjoelta Vaivianojan päähän on vesistöviranomaisten mukaan 39,9 kilometriä ja Karttapaikasta mitattuna siihen lisätään vielä Kiekonnevanjoen osuus 4,3 kilometriä. Pääuoman pituudeksi voidaan määrittää 44,2 kilometriä.[2]
Jakautuminen osa-alueisiin
Saikkalanjoen valuma-alueen kolmannen jakovaiheen vesistöalueita ovat seuraavat kuusi aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet yhtyvät kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan kuuluvat vesistöalueet on lihavoitu.[6][3]
- Saikkalanjoen alaosan alue (35.161) → Kuloveden alue (35.13)
- Mätikön alue (35.162)
- Kirkkojärven valuma-alue (35.164)
- Kortejärven valuma-alue (35.165)
- Hahmajärven alue (35.163)
- Kyröjoen valuma-alue (35.166)
Vesistöalueen rakenne
Pääuoman sivu-uomia
Saikkalanjoen valuma-alueen pääuoman sivu-uomia on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukon tietojen lähteet näkyvät taulukon alla ja ne on yksilöity kunkin rivin oikeassa sarakkeessa. Sivu-uomat on kuvailtu tarkemmin taulukon jälkeen kirjoitetussa tekstissä.
| Sivu-uoman nimi |
pääuoman kohta |
Etäisyys Kulovedestä (km) |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Otamusjoki laskee Kulovteen Salmissa | |||||||
| Loilanoja | Otamusjoki | 1 | 2 | 2,2,2,2,–,– | |||
| Karpalistonjoki | Tupurlanjärvi | 3 | 9 | 38 | 2,2,3,3,–,3 | ||
| Rätikkö | Saikkala | 5 | 3 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Jänninoja | Vähä-Tiisala | 7 | 3 | 2,2,4,2,–,– | |||
| oja Siilinjärvestä | Mätikkö | 10 | 1 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Myllyoja | Mätikkö | 11 | 11 | 42 | 2,2,3,2,–,5 | ||
| Vuorenoja | Tappitori | 12 | 5 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Nurmijoki | Hyynilä | 16 | 9 | 24 | 2,2,3,2,–,5 | ||
| oja Iso-Hustusta | Hahmajärvi | 20 | 1 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Niinioja | Pukara | 24 | 2 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Kyröjoki | Pukara | 24 | 21 | 44 | 2,2,3,2,–,5 | ||
| oja Mustajärvestä | Lähteenmäenkylä | 27 | 2 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Sammalsuonoja | Saksankulma | 29 | 4 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Maaniitunoja | Maaniitunkulma | 34 | 5 | 2,2,4,2,–,– | |||
| (latvaosuus) | Vaivianoja ja Kiekonnevanjoki |
34 | 10 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Pääuoma voidaan katsoa alkavan Rekinevan alueelta. | |||||||
Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikan verkkopalvelusta [5], 3 = katsottu Paikkatietoikkunasta [2], 4 = määritetty yhdistelemällä Karttapaikan mittauksia ja Paikkatietoikkunan tietoja, 5 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1]
Saikkalanjoen alaosan alue (35.161)
Saikkalanjoki laskee Tupurlanjärveen ja se laskee Piikkilänjärveen Otamusjoen kautta. Otamusjoki on noin 550 metriä pitkä vuolle tai salmi. Kuloveden säännöstely on nostanut vedenkorkeuden Tupurlanjärvessä samalle tasolle Piikkilänjärven ja Kuloveden kanssa.[7]
Tupurlanjärveen laskee pohjoisesta Karpalistonjoki, jonka valuma-alueeseen kuuluu 11 järveä. Ne ovat Lamminjärvi, Kankari, Vähäjärvi, Iilijärvi, Pahalammi, Kalliojärvi, Vatajanlammi, Ahmausjärvi, Ilveslammit, Kelhäjärvi ja Ruutananlammi.[6][7]
Saikkalanjoki laskee Mätiköstä Tupurlanjärveen. Se on syntynyt jääkauden jälkeen kallioperään syntyneeseen murrokseen, joka on keskimäärin 50 metriä syvä. Jääkauden lopussa sulamisvesien huuhtomat murrokset täyttyivät keveillä sedimenteillä ja kun joen vedet huuhtoivat niitä pois, syntyi nykyinen jyrkkäpiirteinen maisema.[8] Siihen yhtyy sekä pohjoisesta että etelästä ojia, joista osa on myös järvien laskuojia. Sulkuihin on merkitty liittymiskohtien matka Saikkalanjoen suistosta. Laskuojat ovat:[6][7]
- Rätikkö on Särkijärven laskuoja.
- Myllylampi on siihen putoavan Saikkalankosken suvanto. Saikkalankoskeen pysähtyi aikoinen laivaliikenne ja sen 3,1-metriseen koskeen rakennettiin vuonna 1912 mylly. Koski on nykyään perattu.[9]
- Ennen Tiisalanlampea jokeen yhtyy etelästä Ahvenusjärven ja Ujalammin yhteinen laskuoja.
- Pohjoisesta, lähes samaan kohtaan, laskee pohjoisesta Jänninoja, joka on Jännin, Sorvijärven ja Matolammin yhteinen laskuoja.
Mätikön alue (35.162)
Mätikön alueeseen kuuluvat Mätikkö itse ja siihen pohjoisesta laskevat Siilijärvi, Iso-Köhkörö ja Pikku-Köhkörö Uotsolan taajamasta. Alueeseen kuuluvat myös Karinjoki ja Hiusjoki (molemmat aikaisemmin nimeltään Hyynilänjoki), jotka kuuluvat Saikkalanjoen valuma-alueen pääuomaan, sekä Hiusjoen lähdejärvi Lamminjärvi.[10]
Mäitkköön laskee myös Myllyoja, joka tuo Kirkkojärven valuma-alueen vedet. Karijoki muuttuu Hiusjoeksi Hyynilän kylässä, jossa jokeen yhtyy oikealta Kortejärven valuma-alueen vedet.[10]
Hahmajärven alue (35.163)
Hahmajärven alueen vedet virtaavat Hahmajärvestä Tomulanjokea myöten Lammijärveen, joka kuuluu Mätikön valuma-alueeseen. Hahmajärvestä yläjuoksulle päin olevat Pukaranjoen vesistöt, lukuun ottamatta Kyröjoen sivuhaaran valuma-aluetta, kuuluvat Hahmajärven alueeseen. Valkijärvi laksee Hahmajärveen ja samoin tekee Iso-Hustun ja Pikku-Hustun yhteinen laskuoja. Haimalainen laskee Pukaranjokeen ennen Kyröjoen yhtymäkohtaa ja Mustajärvi laskee siihen yläjuoksulla.[11]
Kirkkojärven valuma-alue (35.164)
Kirkkojärven valuma-alueen laskuoja on 2,9 kilometriä pitkä Myllyoja, joka laskee Mätikköön. Myllyojan jyrkin kohta on Selkeen kartanon kohdalla. Valuma-alueen pinta-ala on 43 km² ja sen kaikki vedet kerääntyvät Kirkkojärveen. Horvonoja on Hikijärven ja Leivinlammin alueen laskuoja, joka tuo mukanaan luoteisosan alueen vedet. Lounaiset vedet laskevat Kirkkojärveen 1,8 kilometriä pitkää Eskolanjokea myöten, joka on Kallojärven laskuoja. Kallonjärveen laskee etelästä ylängöllä sijaitseva Ahvenjärvi.[6][12]
Kortejärven valuma-alue (35.165)
Hyynilänjoki jaetaan kahdeksi erinimiseksi joeksi siinä kohdassa, missä Hyynilänjärven 800 metriä pitkä laskuoja yhtyy siihen oikealta. Tämä Kortejärven valuma-alue on pinta-alaltaan 24 km² ja alueen laskuoja on vain 800 metriä pitkä. Nummijoki tuo Hyynilänjärveen vedet Kortejärvestä ja siihen yhtyy oikealta Kankaanoja, joka tuo Hyynilänkankaan takaa Kilkansuon vedet. Kortejärvi kokoaakin muiden vesistöjen vedet. Sen luoteiskärkeen laskee Alinen Äimäjärven ja Ylinen Äimäjärven yhteinen laskuoja. Kortejärven koillisosaan laskee Pohjasjärven, Tyynysjärven ja Ruskeenjärven yhteinen laskujoki.[6][13]
Kyröjoen valuma-alue (35.166)
Kyrönjoki yhtyy Pukaranjokeen oikealta ennen sen laskemista Hahmajärveen. Kyröjoen valuma-alueen pinta-ala on 44 km² ja se laskee 9,7 kilometriä Alhonjärvestä Hämeenkyrön puolelta. Sen laskuoja alkaa Mustanmyllynjokena, joka laskee sitten pieneen Ala-Tervajärveen. Mustanmyllynjoki ja Kyröjoki muodostavat valuma-alueen pääuoman, johon yhtyy Hämeenkyrön puolella Tervajärven laskuoja Karinoja. Nukarinkulman kylän jälkeen joki siirtyy Sastamalan puolelle. Kintuksen kylän Käkijärven jaskuoja ja Kintusjärven laskuoja Luojuunoja yhtyvät jokeen sen alajuoksulla.[6][14]
Huomioita
- ↑ Valuma-alueen pääuoma on mitattu Paikkatietoikkunassa, jossa on käytettävissä vesistöviranomaisten määrittämiä joenuomien eri osuuksien pituuksia. Pituuden arviointi on selostettu artikkelin kappaleessa ”Pääuoman kulku ja sen pituus”.
Lähteet
- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f g h Saikkalanjoen valuma-alue Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 4.2.2025.
- ↑ a b c Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.2.2025.
- ↑ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 28.3.2025.
- ↑ a b c Saikkalanjoen valuma-alue (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.1.2015.
- ↑ a b c Tupurlanjärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Kejonen, Aimo & al.:Maaperäkartan selitys, karttalehti 2121 12, 2004
- ↑ Koski-inventointi: taulukko (Arkistoitu – Internet Archive), julkaisusta Vesihallituksen tiedostus 188, 1980
- ↑ a b Mätikkö, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Hahmajärven alue, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Kirkkojärvi, Uotsola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Kortesjärven va, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Kyrönjoen valuma-alue, Sastamala, Hämeenkyrö (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.