Tässä artikkelissa tutkimme Pikku-Hustu:tä ja sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Pikku-Hustu on aihe, joka on viime vuosina kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. Sen merkitys vaihtelee poliittisista ja taloudellisista näkökohdista sosiaalisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin. Lisäksi Pikku-Hustu on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri sidosryhmien keskuudessa, mikä tekee siitä erittäin mielenkiintoisen keskustelun ja analyysin aiheen. Tämän artikkelin avulla perehdymme Pikku-Hustu:n monimutkaisuuteen ja sen seurauksiin tavoitteenamme tarjota kattava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Pikku-Hustu | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) |
Laskuoja | oja Iso-Hustuun [1] |
Järvinumero | 35.163.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 85 – 87,5 m [1] |
Rantaviiva | 0,548 km [2] |
Pinta-ala | 0,867 ha [2] |
|
Pikku-Hustu on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]
Järven pinta-ala on 0,87 hehtaaria ja sen pituus on 220 metriä ja leveys 80 metriä. Siihen laskee metsäoja Rapalamminsuolta ja toinen Kulonoja pienestä tekojärvestä, joka sijaitsee eteläpuolella. Järvestä alkaa lyhyt laskuoja, joka laskee Iso-Hustuun.[1]
Järven rantaviiva on 0,55 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin peltomaata. Järvi on Hahmajärven kylän kulttuuriympäristöä, jonka kolme tilaa sijaitsevat rannan läheisyydessä.[1][2]