Sarkolanjoen valuma-alue
Nykymaailmassa Sarkolanjoen valuma-alue:stä on tullut yhä kiinnostavampi ja merkityksellisempi aihe. Olipa Sarkolanjoen valuma-alue vaikutus yhteiskuntaan, talouteen tai ihmisten jokapäiväiseen elämään, se on ongelma, jota emme voi sivuuttaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Sarkolanjoen valuma-alue:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin eri alueilla. Katsomme, kuinka Sarkolanjoen valuma-alue on muuttanut tapaamme elää ja miten se tulee jatkossakin muokkaamaan tulevaisuuttamme. Lisäksi tutkimme Sarkolanjoen valuma-alue:n mahdollisia seurauksia ja haasteita sekä sen tuomia mahdollisuuksia ja etuja. Valmistaudu uppoutumaan löytö- ja pohdiskelumatkalle Sarkolanjoen valuma-alue:stä, aiheesta, joka epäilemättä merkitsee nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme.
| Sarkolanjoen valuma-alue (2. jakovaihe: 35.17) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| 1. jakovaihe | Kokemäenjoen alue (35.1) |
| 2. jakovaihe | Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) |
| Vesistöjako |
Sarkolanjoen alue (35.171), Suonojärven alue (35.172), Järviönsuonojan valuma−alue (35.173) |
| Laskujoki | Lanajoki |
| Vesistöreitti | ←Suonojärvi ←Järviönsuonoja |
| Laskupaikka | Kulovesi, Sarkola, Nokia |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 105,96 km² [1] |
| Järvisyys | 4,7 % [1] |
| Alueen pituus | 25 km [2] |
| Alueen leveys | 10 km [2] |
| Pääuoma | 28,3 km [2][a] |
| Keskivirtaama | 1 m³/s (MQ) [3] |
 |
|
|
|
|
Sarkolanjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.17) on Kokemäenjoen vesistössä (35) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Sen laskujoki on Lanajoki, joka laskee Kokemäenjoen vesistön pääuomaan Kuloveteen. Kulovesi on osa Iso-Kulovettä, johon sisältyy myös Rautavesi, ja jotka kuuluvat yhdessä laajempaan vesistöalueeseen, Kuloveden alueeseen (35.13).[4][2]
Yleistä
Vesistöalueen sijainti
Sarkolanjoen valuma-alue alkaa etelässä Vesilahden ja Urjalan rajalta ja päättyy Kuloveden rantaan laskevan Lanajoen suistoon Nokian Sarkolassa. Valuma-alue sijaitsee pääasiassa Pirkanmaalla Vesilahdella ja Nokialla, mutta alueen reuna-alueita ulottuu myös Sastamalan ja Urjalan puolelle. Valuma-alue on noin 25 kilometriä pitkä ja 10 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 105,96 neliökilometriä (tai myös 105,33 km² [2]) ja järvisyys 4,7 % [1]. Sarkolanjoen valuma-alue sijaitsee Kokemäenjoen alueen (35.1) kaakkoisreunassa. Sen vedenjakajan takana sijaitsevat pohjoisessa ja lännessä Kuloveden alue (35.13), lounaassa Sammunjoen valuma-alue (35.18), ja etelä- ja itäpuolella Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2).[5][2][4]
Pääuoma
Valuma-alueen pääuoman vesistöreitille ei löydy lähdetietoa.[b] Pääuomaan valitaan yleensä se vesireitti, jossa virtaa eniten vettä. Kun kaksi jokihaaraa yhtyvät toisiinsa, valitaan pääuomaan se haara, jossa virtaa eniten vettä. Ellei virtaamatietoja ole käytettävissä, riittää usein verrata jokihaarojen valuma-alueiden pinta-aloja toisiinsa. Siinä haarassa, jonka valuma-alue on suurempi, virtaa yleensä eniten vettä. Alajuoksulla Lanajoki kuuluu tietenkin pääuomaan, ja samoin tekee Suonojärvi. Vesistöviranomaiset ovat merkinneet Paikkatietoikkunassa kolme Suonojärveen laskevaa ojaa. Kyynäräjärven laskuojan valuma-alueen pinta-ala on 11,95 neliökilometriä (km²) ja eteläpäässä sijaitsevat vielä Lampijärven laskuoja (pinta-ala 12,54 km²) ja Järviönsuonoja (pinta-ala 24,77 km²). Tämän perusteella pääuomaan tulee valituksi Järviönsuonoja laskuoja ja vesistöviranomaisten valitsemana sen lännestä tuleva haara Löyttynkulmalta. Kun laskee yhteen Paikkatietoikkunan pääuoman eri osuuksien pituudet, saadaan 26,3 kilometriä. Tähän voidaan lisätä vielä noin kaksi kilometriä Löyttynkulmalle asti, jolloin pääuoman kokonaispituudeksi tulee 28,3 kilometriä.[2][a]
Vesistöalueen jako
Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat kolme aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan eli vesistöreittiin kuuluvat vesistöalueiden nimet on lihavoitu [4][1]:
- Sarkolanjoen alue (35.171),
- Suonojärven alue (35.172),
- Järviönsuonojan valuma−alue (35.173)
Patoja, vesimyllyjä ja sahalaitoksia
Lanajoella on pitkä historia vesimyllyjen ja vesisahojen toiminnasta, joten joessa on paljon vanhoja kivisiä tai betonisia rakenteita. Toisaalta jokea on paikoitellen myös perattu voimakkaasti. Vuonna 2007 julkaistussa seudun virtavesien vaelluseste- ja kunnostusmahdollisuusselvityksessä Lanajoessa inventoitiin joitakin rakenteita. Vesilahden ja Nokian välisen kuntarajan tuntumassa on joessa mylly ja saha. Joki onkin täällä padottu ja padon päällä kulkee paikallistie. Pato on vaelluskaloille este, jota ne eivät voi ohittaa. Padon kohdalla osa vedestä kulkee puurunkoisessa putkessa ja kosken alla joki virtaa rakennuksen alta. Myllykylässä joki alittaa Sarkolaan johtavan yhdystien 13765. Koskessa on kaksi patoa, joista ainakin ylempi muodostaa vaelluskaloille nousuesteen. Seuraava pato sijaitsee Sarkolassa valtatien 12 eteläpuolella. Patoon liittyy siellä toimiva sahalaitos. Vesi on johdettu puusta rakennettua pyöreää 150 metriä pitkää putkea pitkin sahaan ja koski on jäänyt siltä osin kuivaksi. Tämäkin pato on vaelluskaloille nousueste. Sarkolan Riihivainiolla toimii mylly, jonka kohdalla on joen kosken päällä nousuesteellinen pato. Vesi on täällä ohjattu vesikourua myöten alapuolella sijaitsevaan myllyyn.[6][3]
Vesistöalueen rakenne
Pääreitin sivu-uomia ja muita virtavesiä
Sarkolanjoen valuma-alueen pääuoma muodostuu pääosin Lanajoesta, Suonojärvestä ja Järviönsuonojasta, jotka virtaavat etelästä kohti pohjoista. Valuma-alue on noin 25 kilometriä pitkä, joten pinta-alasta laskettuna valuma-alueen keskimääräinen leveys on noin 6,2 kilometriä. Pääuomaan liittyvät sivu-uomat ovat siksi yleensä lyhyitä eikä niille ole kartoissa nimiä. Maininnan arvoisia ovat Lanajoen suiston lähelle laskeva Hankaoja, jonka yläjuoksua kutsutaan Jäinenojaksi. Suonojärveen laskee lännestä tuleva Kyynäräjärven lyhyt laskuoja, jonka valuma-alueella sijaitsee pitempi Vahtolammista alkava Vahtolamminoja. Tämän valuma-alueen pinta-ala on 11,95 neliökilometriä. Suonojärven länsirantaan Suonolan kohdalle laskee Valkijärven ja Saarijärven yhteinen laskuoja. Tästä hieman etelämpänä länsirantaan laskee Hyyhösenoja, jonka valuma-alueella sijaitsee esimerkiksi Iso-Hyyhönen. Suonojärven eteläosassa on sillä pitkä ja länteen työntyvä Saastojärven järvenosa. Tämän lahden pohjukkaan laskee Lampijärvestä alkava puro. Lampijärveen laskee yläjuoksulta tuleva ja Kivijärvestä alkava Kivijärvenoja. Tämän puron valuma-alueen pinta-ala on 12,54 neliökilometriä. Pääuomaan kuuluva Järviönsuonojan valuma-alueen pinta-ala on 24,77 neliökilometriä.[5][2][5]
Järviä
Lanajoen pääuomassa sijaitsee kaksi järveä Murtoonjärvi ja alempana Siukolanjärvi. Niiden lisäksi on uomassa sijainnut Rekolanjärvi, mutta sen vedenpintaa on laskettu niin alas, että se on enää kosteikko. Myös Siukkolanjärveä on laskettu niin, ettei se sijaitse enää Lanajoen uomassa vaan siitä hieman sivulla.[7]
Suonojärven alueella on muutamia ojia, jotka laskevat järveen. Niiden valuma-alueilla sijaitsee pieniä järviä. Sellainen on Kyynäräjärvi, johon laskee muutama oja, sekä Kaakkolammi ja Vahtolammin laskuoja. Näiden kanssa samalla suoalueella sijaitsee Rekujärvi. Se on aikaisemmassa valuma-aluejaossa katsottu laskevan Suonojärveen, mutta uudessa valuma-aluejaossa se kuuluisikin Ekojärven kanssa samaan vesistöalueeseen. Myös Vuorisjärvi oli aikoinaan Suonojärveen laskeva järvi, mutta sen vedenpinnanlasku teki siitä avosuon, josta on johdettu kuivatusoja Suonojärveen. Pienet Valkijärvi ja Saarijärvi laskevat Suonojärveen samaa ojaa myöten, ja samoin tekevät etelämpänä Iso-Hyyhönen ja Pikku-Hyyhönen. Suonojärven lounaisosaan tulee Lampijärvi oja, johon myös Löyttyjärvi ja Kivijärvi laskevat.[7]
Suonojärven eteläosaan laskee Järviönsuonoja, jonka sivu-uoman latvoilla sijaitsevat Ruokojärvi ja Iso Oravajärvi. Järviönsuonojan latvoilta löytyy lopuksi Mustajärvi ja pieni Kaakkolampi.[7]
Huomioita
- ↑ a b Valuma-alueen pääuoma on mitattu Paikkatietoikkunassa, jossa on käytettävissä vesistöviranomaisten määrittämiä joenuomien eri osuuksien pituuksia. Niihin lisätään yläjuoksulla latvavesien karkeasti arvioitu osuus, jolloin saadaan pääuoman pituudelle arvio.
- ↑ Pääuoman vesistöreitille ei löytynyt kirjallisuuslähdettä. Kun sellainen löytyy, voidaan tämän kappaleen alkuteksti poistaa ja korvata pääuoman kuvailulla.
Lähteet
- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f g h Sarkolanjoen valuma-alue Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2025.
- ↑ a b Koski-inventointi: taulukko (Arkistoitu – Internet Archive), julkaisusta Vesihallituksen tiedostus 188, 1980
- ↑ a b c Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.2.2025.
- ↑ a b c Lanajoen suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Rajala, Joonas & Halonen, Juha: Äetsän- ja Vammalanseudun virtavesien vaelluseste- ja kunnostusmahdollisuusselvitys (PDF) (s. 5–8, 37) kokemaenjoki.fi. 2007. Sastamala: Suomen Vesistöpalvelu Osk. Viitattu 25.2.2025.
- ↑ a b c Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 26.2.2025.
Aiheesta muualla
- Museovirasto: kuvakokoelmaa Sarkolasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tietosanakirja: Osa 8, ss. 815-816 - Sarkolanjoki, KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVAN, 1916, Helsinki
- Turvetuotanto (Arkistoitu – Internet Archive)