Nykymaailmassa Korvalammi (Stormi):stä on tullut ajankohtainen ja vaikutusvaltainen aihe yhteiskunnassa. Sen vaikutukset tuntuvat eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin, ja se on herättänyt avointa keskustelua julkisessa mielipiteessä. Tekniikan nopean kehityksen, globalisaation ja sosiokulttuuristen muutosten myötä Korvalammi (Stormi) on asettanut itsensä kiinnostavaksi kohteeksi eri alojen asiantuntijoille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Korvalammi (Stormi):n merkitystä ja merkitystä sekä sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Korvalammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Ekojen valuma−alue (35.137) |
Tulo-oja | pelto-oja |
Laskuoja | Korvalamminoja Ekojokeen [1] |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 65,2 m [1] |
Pituus | 180 m |
Leveys | 150 m |
Saaria | ei saaria |
|
Korvalammi on Pirkanmaalla Sastamalan Vammalan Stormissa sijaitseva lampi.[1]
Lammen pituus on 180 metriä ja leveys 150 metriä. Lammen rannan ympäristö on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Lämpi on rannoiltaan soistunut ja erittäin matala.[1]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Ekojoen valuma-alueeseen (35.137) se kuuluu. Sen luusua sijaitsee järven länsirannalla, josta saa alkunsa 1,4 kilometriä pitkä Korvalamminoja, joka yhtyy Ekojokeen sen alajuoksulla. Järven vedenpinnan korkeus on 65,2 metriä ja Ekojoen alaosan on sama, kuin Rautavedellä, eli 57,5 metriä mpy., joten pudotusta kertyy laskuojalle 7,7 metriä.[1][2]