Tyrisevä (Sastamala)
Aiheesta Tyrisevä (Sastamala) keskustellaan laajasti nyky-yhteiskunnassa, ja se on useiden tutkimusten ja keskustelujen kohteena. Jo useiden vuosien ajan Tyrisevä (Sastamala) on ollut inspiraation ja pohdinnan lähde monille, eikä sen merkitys ole vähentynyt ajan myötä. Tässä artikkelissa käsittelemme eri näkökohtia, jotka liittyvät Tyrisevä (Sastamala):een, tutkimalla sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, sen merkitystä akateemisessa maailmassa ja sen vaikutusta populaarikulttuuriin. Näillä sivuilla analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Tyrisevä (Sastamala):stä, jotta voimme valaista tätä aihetta ja edistää sen ymmärtämistä.
| Tyrisevä | |
|---|---|
 Tyrisevä ja Kiimajärvi ilmakuvassa, Tyrisevä alavasemmalla. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Luojoen valuma-alue (35.124) |
| Laskuoja | Luojoki Kokemäenjokeen [1] |
| Järvinumero | 35.124.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 79,6 m [1] |
| Pituus | 1,2 km [1] |
| Leveys | 730 m [1] |
| Rantaviiva | 3,999 km [2] |
| Pinta-ala | 44,896 ha [2] |
| Saaria | 1 |
| Kertunsaari | |
 Tyrisevä |
|
|
|
|
Tyrisevä on Pirkanmaalla Sastamalassa Vehkakorvessa sijaitseva järvi.[1][2]
Maantiede
Järven pinta-ala on 44,9 hehtaaria, sen pituus on 1,2 kilometriä ja leveys 730 metriä. Järvi sijaitsee Vehkakorven pohjoispuolella ja Haapaniemen länsipuolella. Järven etelärannan huomattavin kohouma on Kiliskallio, joka kohoaa yli 25 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Etelärannasta työntyy etelään 300 metriä pitkä Kotolahti, jonka suuta suojaa Kertunsaari. Tämä on järven ainoa saari, sillä kaakkoisrannassa tunnetaan Karjunsaarena siellä sijaitseva niemi. Muita lahtia ovat Karjusaarenlahti ja pohjoisrannassa Sorvarinlahti. Järven rantaviiva on 4,0 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rantojen läheisyydessä sijaitsee kolme kiinteästi asuttua tilaa ja yli 10 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet Vehkakorven kylästä ja Kiimajärven Haapaniemeltä.[1][2]
Vesistösuhteita
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kokemäenjoen yläosan alueella (35.12), jonka Luojoen valuma-alueeseen se kuuluu. Järven luusua sijaitsee järven etelärannassa Kotolahdessa, josta saa alkunsa 1,5 kilometriä pitkä Tyrisevänoja. Oja yhtyy Vehkakorvessa Vehkaojaan ja Kivijärvenojaan, jonka jälkeen uomaa aletaan kutsua Pahaojaksi. Pahaoja muuttuu myöhemmin Luojoeksi, joka yhtyy Kokemäenjokeen Pehulan yläpuolella. Joen pääuoma on 9,3 kilometriä pitkä. Järven vedenpinnan korkeus on 79,6 metriä ja Kokemäenjoen 48,9 metriä mpy., joten pudotusta kertyy laskujoelle 30,7 metriä.[2][1][3]
Historia
Daniel Ekmanin kartassa 1700-luvun alusta järven nimi kirjoitettiin "Sÿsijerfwi".[4]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Tyrisevä, Kiikka (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 1.2.2025.
- ↑ Tyrisevä (35.124.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 1.2.2025.
- ↑ Ekman, Daniel: Tyrvään karttoja, Vanhatkartat (suoraan karttaan numero 3), 1700-luvun alkupuoli