Nykyään Löytty (Pori) on erittäin ajankohtainen aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikkialta maailmasta. Löytty (Pori):stä on tullut keskeinen keskustelunaihe erilaisissa yhteyksissä, koska sillä on valtava vaikutus nykypäivän yhteiskuntaan. Poliittisella, yhteiskunnallisella, kulttuurisella tai tieteellisellä alalla Löytty (Pori) on onnistunut herättämään laajaa kiinnostusta ja synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja tutkimusta. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Löytty (Pori):n vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut tapaamme ymmärtää ympäröivää maailmaa. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen uppoudumme kattavaan analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Löytty (Pori):n merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Löytty | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Pori |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Pärehöylänoja [1] |
Järvinumero | 35.145.1.015 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 44,2 m [1] |
Rantaviiva | 0,483 km [2] |
Pinta-ala | 0,01101 km² [2] |
|
Löytty [1] eli Pieni Löytty [2] on Satakunnassa Porissa entisen Noormarkun kunnan alueella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Harjunpäänjoen valuma-alueen Tyvijärven valuma-alueeseen.[2][1]
Järven pinta-ala on 1,1 hehtaaria ja sen pituus on 170 metriä ja leveys 100 metriä. Järven luusua sijaitsee järven itärannalla, josta saa alkunsa 1,5 kilometriä pitkä Pärehöylänoja, joka laskee Haukijärveen. Ainoa tulo-oja laskee Iso-Löytystä.[2][1]
Järven rantaviiva on 0,48 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa, joka on paikoin soistunutta. Järvellä on yksi loma-asunto, johon johtava maantie Rudanmaalta kulkee järven vieritse.[2][1]