Nykyään Thomas Nagel on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yleisölle. Olipa kyseessä henkilö, tapahtuma, trendi tai historiallinen tapahtuma, Thomas Nagel on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Tämä artikkeli tutkii yksityiskohtaisesti Thomas Nagel:n merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskunnassa ja korostaa sen vaikutuksia ja vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Thomas Nagel on jättänyt merkittävän jäljen nykymaailmaan alkuperästään sen kehitykseen ajan myötä, ja tässä artikkelissa pyritään analysoimaan sen merkitystä perusteellisesti.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Ulkopuoliset lähteet puuttuvat |
Thomas Nagel (s. 4. heinäkuuta 1937) on yhdysvaltalainen filosofi. Hän on New Yorkin yliopiston filosofian ja oikeustieteen professori. Hän kuuluu analyyttisen filosofian perinteeseen, ja hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat mielenfilosofia, poliittinen filosofia ja etiikka.
Nagel tunnetaan reduktionismin kritiikistään esseessään ”Millaista on olla lepakko” (”What Is it Like to Be a Bat?”, 1974). Siinä Nagel korostaa sitä, että kokemus jonakin organismina olemisesta syntyy ainoastaan silloin kun olennolla on tietoisia kokemuksia. Tällainen olemassaolo on aina subjektiivinen; kokemukset kokee aina yksilö, omasta näkökannastaan. Vaikka objektiivinen tietoisuuden tutkimus voi tarkastikin kertoa esimerkiksi värin aallonpituuksista ja niiden vaikutuksista hermosoluissa ja aivoissa, se ei kerro vielä mitään subjektiivisesta kokemuksesta. Nagel tiivisti kantansa esittämällä, että vain lepakko tietää, millaista on olla lepakko, eikä ihminen voi tätä subjektiivista kokemusta objektiivisesti tietää. Koska objektiivisuus tarkoittaa nimenomaan riippumattomuutta näkökulmista, ei objektiivisuus voi kuvata subjektiivisuutta, joka Nagelin näkökannassa on tietoisuuden olennaisin puoli. Tarkinkaan neurologinen kuvaus ei siten kykene selittämään sitä, miksi meillä on tietoisia, elämyksellisiä, kokemuksia.
Teoksessa Mieli ja kosmos Nagel sanoo, että luonnontiede on yleisemminkin väärässä, sillä luonnontieteen yritys selittää tietoisuutta, järkeä ja arvoja on vajavainen.[1]
Nagel on tutkinut myös eettisiä, poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Muun muassa teoksessaan The Possibility of Altruism Nagel puolustaa altruismia.