Valjaskirjoahven

Nykymaailmassa Valjaskirjoahven on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen historiallisesta merkityksestä tai vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, Valjaskirjoahven on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin fanienkin huomion. Syventyessämme tähän aiheeseen kohtaamme runsaasti tietoa, mielipiteitä ja näkökulmia, jotka pakottavat meidät pohtimaan ja kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiämme. Tässä artikkelissa tutkimme Valjaskirjoahven:n eri puolia, tarkastelemme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen kehitystä ajan myötä. Sen ilmestymisestä nykyiseen tilaan pysähdymme analysoimaan Valjaskirjoahven:n tärkeimpiä ja kiistanalaisimpia puolia, jotta voimme tarjota täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.

Valjaskirjoahven
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Labroidei
Heimo: Kirjoahvenet Cichlidae
Alaheimo: Cichlasomatinae
Suku: Aequidens
Laji: metae
Kaksiosainen nimi

Aequidens metae
Eigenmann, 1922

Valjaskirjoahven (Aequidens metae ) on eteläamerikkalainen kirjoahven. Se sopii pidettäväksi myös akvaariossa. Valjaskirjoahvenen lähisukulainen kuviokirjoahven on toinen akvaarioissa tavallisimmin pidettävä laji Aequidens-suvusta.lähde?

Koko ja ulkonäkö

Koiras voi kasvaa 20 senttimetrin pituiseksi; naaras jää pienemmäksi. Valjaskirjoahvenen vartalossa on siniharmaalla tai kellertävänharmaalla pohjalla lyhyitä oranssinruskeita pystysuuntaisia juovia. Kyljessä ja pyrstön tyvessä on musta läikkä.lähde?

Alkuperä

Valjaskirjoahven on kotoisin Kolumbiasta, missä se on endeeminen laji muutamassa joessa.[2]

Käyttäytyminen

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Valjaskirjoahven on kokoisekseen kirjoahveneksi rauhallinen, jopa arka. Nuorina ne viihtyvät parvessa, josta myöhemmin muodostuu reviirinsä valtaavia pariskuntia. Tämän takia akvaariokaloiksi ne voikin hankkia yhtä hyvin valmiina pariskuntana tai poikasparvena, josta myöhemmin annetaan ylimääräiset kalat pois pariskunnan tieltä. Täysikasvuisena valjaskirjoahven ei ole kirjoahventen aivan pienimmästä päästä, joten akvaario täysikasvuiselle pariskunnalle saisi olla vähintään 350 litraa, mieluummin yli 400 litraa. Pienemmässä ne näyttävät yleensä ylisuurilta altaaseen.

Hyvin rauhallisina ahvenina ne soveltuvat monenlaisten kalojen seuraan, kuitenkin aggressiivisia, liian vilkkaita, tai liian pieniä lajeja tulisi välttää, sekä luonnollisesti eri vesiarvoja kaipaavia. Pienet kalat, kuten kardinaalitetrat joutuvat helposti suuren aikuisen valjaskirjoahvenyksilön ruokalistalle. Parhaita lajeja samaan akvaarioon valjaskirjoahventen kanssa ovat erilaiset korkeaprofiiliset tetrat, monet imumonnit, lehtikalat ja monet muut rauhalliset kirjoahvenet, sekä monniset. Valjaskirjoahventen kanssa voi hyvin pitää myös pienempiä kirjoahvenia, ilman että ne joutuisivat valjaiden kiusaamiksi. lähde?

Vesiolot ja ravinto

Valjaskirjoahvenelle sopii pehmeä, hiukan hapan vesi (pH 6,5–7), jonka lämpötila on 25–29 °C. Kala on kaikkiruokainen: Se syö myös kuivattua ja pakastettua ruokaa.[3] Valjaskirjoahven kuitenkin vain harvoin, tai aliruokittuna saattaa syödä akvaariokasveja.

Lähteet

  1. ↑ Mesa-Salazar, L.: Aequidens metae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.9.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Malawi Cichlid Home Page (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Sannan ja Tomin vedenalainen maailma

Aiheesta muualla