Aihe Västerbotten on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Olipa kyse akateemisesti, ammatillisesti tai henkilökohtaisesti, Västerbotten on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Yhteiskunnan kehittyessä ja uusien teknologioiden kehittyessä on tullut entistä tärkeämpää ymmärtää ja analysoida Västerbotten:tä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme Västerbotten:n eri puolia tutkien sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, sen merkitystä historiassa ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Syventämällä tätä aihetta, toivomme saavamme valoa sen merkityksestä ja vaikutuksesta nykypäivän yhteiskuntaan.
Västerbottenin maakunta | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() |
|
Valtio |
![]() |
Pääalue | Norlanti |
Lääni | Västerbottenin lääni |
Pinta-ala | |
– Maa | 15 097,6 km² |
Väkiluku | 212 660 |
– Väestötiheys | 14,1 as./km² |
Symbolit | |
– Maakuntakukka | Kaarlenvaltikka |
– Maakuntaeläin | Kuovi |
Västerbotten[3] (joskus myös suom. Länsipohja, ruots. Västerbotten) on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Pohjois-Ruotsissa Norlannin pääalueella. Västerbottenin pinta-ala on 15 097,6 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 212 660 asukasta,[1] joten väestötiheys oli 14,1 asukasta neliökilometriä kohti.
Maakunnan nimi Västerbotten tarkoittaa sananmukaisesti käännettynä "länsipohjaa". Suomessa sijaitsevan Pohjanmaan nimi on ruotsiksi vastaavasti Österbotten, joka merkitsee "itäpohjaa".
Maakunnan suurin kaupunki on Uumaja. Korkein kohta on Åmliden, joka kohoaa 551 metrin korkeuteen.
Västerbottenin eli Länsipohjan historiallinen maakunta Ruotsissa ennen vuotta 1809 käsitti myös Ruotsin nykyisen Norrbottenin maakunnan, jota on Ruotsissa alettu pitää omana maakuntanaan vasta Norrbottenin läänin perustamisen jälkeen vuonna 1810,[4] ja siihen kuului vuoteen 1809 myös Tornionlaakson nykyään Suomeen kuuluva osa, jonka Ruotsi tuolloin menetti Venäjälle. Tässä vanhassa, vuotta 1810 edeltäneessä laajuudessaan Länsipohjan historiallinen maakunta ulottui nykyisessä Ruotsissa Pohjanlahden länsirannalla Tornionjoesta Uumajanjoen suun eteläpuolelle. Sen alue nykyisessä Ruotsissa jakautuu Västerbottenin ja Norrbottenin lääneihin.
Västerbottenissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 212 660 asukasta, jotka kaikki asuivat Västerbottenin läänissä.[1] Läänistä kuuluu osia myös muihin maakuntiin.