Yhdysvaltain lippu

Nykymaailmassa Yhdysvaltain lippu on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Tekniikan ja globalisaation myötä Yhdysvaltain lippu:stä on tullut keskeinen teema monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Olipa kyseessä työ, akateeminen, sosiaalinen tai henkilökohtainen, Yhdysvaltain lippu:llä on ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä ja kehityksessä. Kautta historian Yhdysvaltain lippu on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on osaltaan rikastanut ja laajentanut tietoa tästä näkökulmasta. Tässä artikkelissa tutkimme Yhdysvaltain lippu:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä tulevaisuuden näkymiä.

Yhdysvaltain lippu

Yhdysvaltain lippu (epävirallisesti ”Tähtilippu”) on Yhdysvaltain kansallislippu. Vuonna 1777 käyttöön otetun Tähtilipun kolmetoista punaista ja valkoista raitaa edustavat alkuperäisten siirtokuntien ja osavaltioiden lukumäärää. Sinisen kentän nykyiset 50 valkoista tähteä edustavat tämänhetkisiä osavaltioita.

Mitat ja värit

Lipun viralliset mittasuhteet.

Lipun virallinen leveyden (viereisessä kuvassa B) suhde korkeuteen (A) on 1,9:1. Lipussa on 13 tasalevyistä (L) vaakaraitaa, joista seitsemän on punaista ja kuusi valkoista. Vasemmassa yläkulmassa on sininen kenttä, jonka korkeus (C) on seitsemän raitaa ja leveys (D) 2/5 koko lipun leveydestä. Kentässä on 50 valkoista tähteä. Ne ovat yleensä viisisakaraisia ja järjestetty yhdeksään riviin, joista viidessä on kuusi tähteä ja neljässä viisi tähteä. Tähden leveys (K) on 4/5 raitojen leveydestä.[1]

Punaisen ja sinisen värisävyn viralliset nimet ovat "Old Glory Red" ja "Old Glory Blue". Punaisen PMS-värikoodi on PMS 193C ja sinisen PMS 282C.[1]

Historia

Osa artikkelisarjaa
Yhdysvaltain kulttuuri
Yhteiskunta
Taiteet ja kirjallisuus
Muut
Symbolit

Kun Yhdysvallat itsenäistyi Isosta-Britanniasta vuonna 1776, itsenäisyyssodan joukot olivat siihen asti marssineet omien rykmenttiensä lippujen alla.[2] Toinen mannermaakongressi auktorisoi Yhdysvaltain kansallislipun virallisesti vuonna 1777. Näin tehtiin siitä syystä, että maan laivasto tarvitsi oman tunnuksen erottautuakseen merirosvojen laivoista. Lipun kuvaus oli lyhyt. Kongressi määritteli lippuun kolmetoista raitaa, vuorotellen punaisia ja valkoisia, sekä kolmetoista valkoista tähteä sinisellä pohjalla edustamaan “uutta tähtikuviota”. Luku 13 edusti Yhdysvaltain silloisia kolmeatoista osavaltiota. Sitä ennen oli käytetty 13-raitaista lippua, jonka yläkulmassa oli Yhdistyneen kuningaskunnan unionilippu.[3]

Kongressi ei mitenkään selittänyt sinisen, punaisen ja valkoisen värin valintaa lipun väreiksi. Niille on myöhemmin annettu symbolisia merkityksiä, mutta yleisesti arvellaan, että värit valittiin, koska ne olivat entisen emämaankin lipussa.[3]

Kongressi ei myöskään määritellyt valkoisten tähtien muotoa tai niiden sijoittelua siniseen kenttään. Tämän vuoksi Yhdysvaltain lipussa nähtiinkin kauan hyvin monenlaisia tähtien asetteluja ja sakaroiden määriä. Yleiseksi asetteluksi muodostui aluksi viisisakaraisten tähtien muodostama ympyräkuvio, tai 12 tähden ympyrä, jonka keskellä oli 13. tähti.[3]

Lipun suunnittelijan henkilöllisyyttä ei tiedetä varmasti. Kunnia on annettu Francis Hopkinsonille, joka oli heraldiikkaa tunteva taiteilija ja ollut mukana suunnittelemassa myös punavalkoraidallista ja sinikenttäistä Yhdysvaltain vaakunaa. Hopkinson myös laskutti kongressia lipun suunnittelusta, vaikkakin tuloksetta, sillä valtion työntekijänä hänen ei katsottu olleen oikeutettu palkkioon.[4]

Kun Yhdysvaltoihin oli liittynyt kaksi uutta osavaltiota, sekä raitojen että tähtien lukumäärä lipussa nostettiin vuonna 1795 vastaavasti 13:sta 15:een. Tällöin vahvistettu versio lipusta kuitenkin pysyi käytössä vuoteen 1818 saakka, vaikka sillä välin Yhdysvaltoihin liittyikin vielä muutama uusi osavaltio. Vuonna 1818 päätettiin, että lipussa on pysyvästi 13 raitaa, mutta tähtiä lippuun lisätään aina sitä mukaa kuin liittovaltioon liittyy uusia osavaltioita, niin että lipussa on aina yhtä monta tähteä kuin Yhdysvalloissa kulloinkin on osavaltioita. Tämä säännös on voimassa edelleen. Uusi versio lipusta on otettu käyttöön uusien osavaltioiden liittymistä seuraavana heinäkuun 4. päivänä. Vuonna 1959 Havaijista tuli 50. ja toistaiseksi uusin osavaltio, ja niinpä vuodesta 1960 lähtien lipussa on ollut 50 tähteä. Tästä 50-tähtisestä lipusta tuli vuonna 2007 lipun pitkäikäisin muoto.[5]

Kansallislipulla ei ollut Yhdysvaltain ensimmäisinä vuosikymmeninä yhtä keskeistä asemaa kuin mikä sillä myöhemmin tulisi olemaan. Sen merkitys alkoi kasvaa sisällissodan aikana 1860-luvulla, ja sen merkitys kansallisena symbolina kasvoi entisestään vuosisadan lopun suuren siirtolaisaallon myötä. Lippua alettiin käyttää koko ajan enemmän julkisissa rakennuksissa ja kouluissa, joissa myös alettiin vannoa aamuisin lippuvalaa.[6]

Postimerkissä Yhdysvaltain lippu esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1869. Lippupäivää juhlittiin ensimmäisen kerran vuonna 1877, ja vuonna 1914 viralliseksi lippupäiväksi asetettiin 14. kesäkuuta.[5]

Yhdysvaltain lipun mittasuhteet ja tähtien asettelu standardoitiin vuonna 1912. Yhdysvaltain viralliseksi kansallislauluksi määriteltiin vuonna 1931 lipusta kertova “The Star-Spangled Banner”, ‘Tähtiviiri’. Kongressi hyväksyi virallisen lippulain vuonna 1942.[7]

Lipun versiot

Käytössä Lippu Tähtiä Raitoja Uudet osavaltiot
3. joulukuuta 1775 – 14. kesäkuuta 1777 – 13
14. kesäkuuta 1777 – 1. toukokuuta 1795 13 13 Delaware, Pennsylvania, New Jersey, Georgia, Connecticut, Massachusetts, Maryland, Etelä-Carolina, New Hampshire, Virginia, New York, Pohjois-Carolina, Rhode Island
1. toukokuuta 1795 – 3. heinäkuuta 1818 15 15 Kentucky, Vermont
4. heinäkuuta 1818 – 3. heinäkuuta 1819 20 13 Indiana, Louisiana, Mississippi, Ohio, Tennessee
4. heinäkuuta 1819 – 3. heinäkuuta 1820 21 13 Illinois
4. heinäkuuta 1820 – 3. heinäkuuta 1822 23 13 Alabama, Maine
4. heinäkuuta 1822 – 3. heinäkuuta 1836 24 13 Missouri
4. heinäkuuta 1836 – 3. heinäkuuta 1837 25 13 Arkansas
4. heinäkuuta 1837 – 3. heinäkuuta 1845 26 13 Michigan
4. heinäkuuta 1845 – 3. heinäkuuta 1846 27 13 Florida
4. heinäkuuta 1846 – 3. heinäkuuta 1847 28 13 Texas
4. heinäkuuta 1847 – 3. heinäkuuta 1848 29 13 Iowa
4. heinäkuuta 1848 – 3. heinäkuuta 1851 30 13 Wisconsin
4. heinäkuuta 1851 – 3. heinäkuuta 1858 31 13 Kalifornia
4. heinäkuuta 1858 – 3. heinäkuuta 1859 32 13 Minnesota
4. heinäkuuta 1859 – 3. heinäkuuta 1861 33 13 Oregon
4. heinäkuuta 1861 – 3. heinäkuuta 1863 34 13 Kansas
4. heinäkuuta 1863 – 3. heinäkuuta 1865 35 13 Länsi-Virginia
4. heinäkuuta 1865 – 3. heinäkuuta 1867 36 13 Nevada
4. heinäkuuta 1867 – 3. heinäkuuta 1877 37 13 Nebraska
4. heinäkuuta 1877 – 3. heinäkuuta 1890 38 13 Colorado
4. heinäkuuta 1890 – 3. heinäkuuta 1891 43 13 Idaho, Montana, Pohjois-Dakota, Etelä-Dakota, Washington
4. heinäkuuta 1891 – 3. heinäkuuta 1896 44 13 Wyoming
4. heinäkuuta 1896 – 3. heinäkuuta 1908 45 13 Utah
4. heinäkuuta 1908 – 3. heinäkuuta 1912 46 13 Oklahoma
4. heinäkuuta 1912 – 3. heinäkuuta 1959 48 13 Arizona, New Mexico
4. heinäkuuta 1959 – 3. heinäkuuta 1960 49 13 Alaska
4. heinäkuuta 1960 – (nykyinen) 50 13 Havaiji

Muiden kansallislippujen esikuvana

Itsenäisten valtioiden nykyisistä lipuista Yhdysvaltain lippuun pohjautuvat Chilen lippu, Kuuban lippu, Liberian lippu ja Malesian lippu. Lisäksi Panaman lippuun otettiin vaikutteita Yhdysvaltain lipusta.[8]

Käyttötapoja

Amerikkalaiset käyttävät kansallislippuaan nykyisin hyvin ahkerasti ja vapaasti erilaisissa yhteyksissä.[7]

Katso myös

Lähteet

  • Vile, John R.: The American Flag: An Encyclopedia of the Stars and Stripes in U.S. History, Culture, and Law. ABC-Clio, 2018. ISBN 978-1-4408-5789-8

Viitteet

  1. ↑ a b The United States US flags. Viitattu 26.11.2021.
  2. ↑ Vile 2018, “Introduction: Colonial History”
  3. ↑ a b c Vile 2018, “Introduction: The Founding Period”
  4. ↑ Vile 2018, “Part II: A–Z Entries: Hopkinson, Francis”
  5. ↑ a b Vile 2018, “Timeline”
  6. ↑ Vile 2018, “Introduction: The Early Republic”
  7. ↑ a b Vile 2018, “Introduction: World Wars I and II”
  8. ↑ Complete Flags of the World. DK, 2014. ISBN 978-1-4654-1967-5

Aiheesta muualla