Beheenihappo

Nykymaailmassa Beheenihappo on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Poliittisella, sosiaalisella, tieteellisellä tai kulttuurisella alalla Beheenihappo on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Sen vaikutus on tuntunut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja se on synnyttänyt keskustelua, pohdintaa ja toimintaa. Tässä artikkelissa tutkimme Beheenihappo:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutuksia, alkuperää, kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Ei ole epäilystäkään siitä, että Beheenihappo on merkinnyt käännekohtaa yhteiskunnassamme, ja sen laajuuden ymmärtäminen on välttämätöntä nykyisen kontekstin ja mahdollisten seurattavien trendien ymmärtämiseksi.

Beheenihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi Dokosaanihappo
CAS-numero 112-85-6
PubChem CID 8215
SMILES O=C(O)CCCCCCCCCCCCCCCCCCCCC
Ominaisuudet
Molekyylikaava C22H44O2
Moolimassa 340,58 g/mol
Sulamispiste 80,0 °C
Kiehumispiste 306 °C g/cm3
Tiheys 0,54
Liukoisuus veteen veteen 0,15 g/l

Beheenihappo (engl. Behenic acid) eli dokosaanihappo on tyydyttynyt rasvahappo, jota esiintyy ceyloninmoringan (Moringa oleifera) kasvin siementen öljyssä, Pentaclethra-kasvin siementen öljyssä, rapsin öljyssä ja pähkinäöljyssä.[1][2] Beheenihapon on havaittu nostavan kolesterolin arvoa ihmisessä.[3] Beheenihappoa käytetään myös hiustuotteissa ja kosteustuotteissa.[2]

Beheenihappoa esiintyy myös semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

Lähteet

  1. ↑ http://www.numericana.com/answer/culture.htm
  2. ↑ a b USDA Scientists Find Treasure in Peanut Skins (Arkistoitu – Internet Archive).
  3. ↑ Caterm, Nilo B and Margo A Denke. January 2001 Behenic acid is a cholesterol-raising saturated fatty acid in humans. American Journal of Clinical Nutrition, v 73, No. 1, pp. 41–44.

Aiheesta muualla

Rasvahapot
Tyydyttyneet
Omega-1Undekyleenihappo (11:1)
Omega-3
Omega-5
Omega-6
Omega-7
Omega-9
Omega-12Petroseliinihappo (18:1)