Palmitiinihappo

Var1:n aihe on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Olipa kyseessä historiallinen aihe, julkisuuden henkilö tai tärkeä tapahtuma, var1 on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri tilanteissa. Vuosien varrella var1 on ollut tutkimuksen, pohdinnan ja analyysin kohteena, synnyttäen loputtomasti mielipiteitä, teorioita ja erilaisia ​​näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti var1:n vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä sekä sen vaikutuksia nykyään.

Palmitiinihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi heksadekaanihappo
CAS-numero
PubChem CID
SMILES C(CCCCCCCCCC)CCCCC(O)=O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C16H32O2
Moolimassa 256,5 g/mol
Ulkomuoto värittömiä/valkoisia kiteitä
Sulamispiste 63 °C (336 K)
Kiehumispiste 351–352 °C (624–625 K)
Tiheys 0,85 g/cm3
Liukoisuus veteen ei liukene veteen

Palmitiinihappo on tyydyttynyt pitkäketjuinen rasvahappo, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan kiinteää, värittömiä tai valkoisia kiteitä. Palmitiinihapon kemiallinen kaava on C16H32O2 ja rakennekaava CH3(CH2)14COOH. Palmitiinihaposta käytetään myös nimityksiä heksadekaanihappo ja 1-pentadekaanikarboksyylihappo.

Palmitiinihapon moolimassa on 256,5 g/mol, sulamispiste 63 °C, kiehumispiste 351–352 °C, tiheys 0,85 g/cm3 ja CAS-numero 57-10-3. Palmitiinihappo ei liukene veteen.

Palmitiinihappo on ravinnon yleisin tyydyttynyt rasvahappo.[1] Sitä tarvitaan semiokemikaalina eliöiden viestinnässä ja se on myös kukkien tuoksun rakenneosa.

Palmitiinihapon suhteellisia osuuksia rasvoissa ja öljyissä[1]
Rasva/öljy Tyyppi Osuus (%)
ihra eläinrasva 25
voi eläinrasva 25
ihmisen rasva eläinrasva 25
valasrasva eläinrasva 12
maissiöljy kasviöljy 10
kookosöljy kasviöljy 8
maapähkinäöljy kasviöljy 7
oliiviöljy kasviöljy 5

Palmitiinihapon ionimuotoja, estereitä ja suoloja nimitetään palmitaateiksi.

Lähteet

  1. a b John McMurry: Organic Chemistry, Seventh Edition. Brooks/Cole, 2008. ISBN 0-495-11258-5 (englanniksi)

Aiheesta muualla