Tämä artikkeli käsittelee aihetta Eikosapentaeenihappo, joka on ollut erittäin kiinnostava ja merkityksellinen eri yhteyksissä kautta historian. Alun perin Eikosapentaeenihappo on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua asiantuntijoiden ja fanien keskuudessa luoden loputtomasti teorioita, tutkimuksia ja tutkimuksia, jotka pyrkivät ymmärtämään täysin sen merkitystä ja vaikutuksia yhteiskuntaan. Vuosien varrella Eikosapentaeenihappo on ollut tärkeässä roolissa eri aloilla kulttuurista ja taiteesta tieteeseen ja teknologiaan, jättäen lähtemättömän jäljen ihmiskuntaan. Tässä mielessä on olennaista analysoida ja pohtia Eikosapentaeenihappo:tä, sen monia puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
Eikosapentaeenihappo | |
---|---|
![]() |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 10417-94-4 |
PubChem CID | 446284 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C19H29COOH |
Moolimassa | 302,451 g/mol |
Sulamispiste | –54 – –53 °C (219–220 K) |
Tiheys | 0,943 g/cm3 (25 °C, 298 K) |
Eikosapentaeenihappo eli EPA on omega-3-rasvahappoihin kuuluva monityydyttymätön rasvahappo, jota saadaan lähinnä kalasta. EPAa valmistetaan viljellyistä mikrolevistä tai kalan luurankolihasta uutetuista öljyistä erotukseksi kalanmaksaöljyistä.[1][2] Sitä on eniten rasvaisissa kalalajeissa kuten makrillissa, ankeriaassa, nahkiaisessa, sillissä ja lohessa.[3]
EPA-rasvahappoa esiintyy hyvin pieninä pitoisuuksina solukalvoissa. EPAn vaikutusta verenkiertoon, hormoneihin ja aivojen toimintaan on tutkittu paljon.[4] Japan EPA Lipid Intervention Studyn (JELIS) tulosten mukaan korkea veren plasman EPA-pitoisuus laski vakavien sydänkohtaustapahtumien riskiä.[5]
E-EPA (etyyli-EPA) on EPAn etyyliesteröity muoto. E-EPAa voidaan valmistaa tislaamalla öljy ensin molekyylitislauslaitteella ja sen lisäksi vielä tyhjiössä, jolloin sen koostumusta voidaan muuttaa ja EPAn osuutta lisätä aina 98,5 prosenttiin asti. Etyyli-EPA ei ole mono-, di- eikä triglyseridimuodossa, kuten perinteiset kalaöljyt, joissa rasvahapot ovat sitoutuneet glyseroliin.